Tuntiratsastajan tarinoita

Vuoden viimeinen päivä on ihan parasta aloittaa ratsastustunnilla! Olin varannut viikko sitten Ratsastusta rennolla otteella -tunnin, koska sellainen sattui sopimaan kalenteriini. Tunti oli kahdeksan ratsukon tunti, joten tiesin, että mitään kovin kummoista oman ratsastuksen parantamista sieltä ei ole tiedossa, mutta ratsastamaan oli päästävä. Tottakai tulin sitten pari päivää ennen tuntia kipeäksi, eikä tunnilla ollut peruutusoikeutta, joten eikun flunssassa tunnille. Yllättävää kyllä, tallilla tai hevosen selässä olo ei tuntunut yhtään kipeältä, mutta heti kotiin taapertaessa väsymys palasi :D Tunnille sain ratsuksi Sanin, mistä olin oikein mielissäni, sillä olen mennyt Sanilla vain kerran aiemmin. Silloin Sani oli juuri tullut Niihamaan, joten tiesin, että se on voinut niistä ajoista jonkin verran muuttua. Sani ei ihan arvostanut kuvaushetkeä tunnin jälkeen, vaan olisi jo halunnut olla ulkona tarhassa Tunnin aiheena oli perusratsastus, jota toteutimme pääty-ympyr...

Tampereen Akateeminen Mahti järjesti kokeilutunnin Ruoveden Ratsutallilla 18.11., ja koska en ollut käynyt Ruovedellä sennuviikonlopun 2016 jälkeen, oli tälle tunnille pakko päästä mukaan! Jaaa koska tätäkin kirjotan näin joulukuun viimeisenä, ei minulla enää ole ihan tuoreessa muistissa, mitä tunnilla tehtiin, mutta yritän parhaani. Jonsku  Ratsukseni sain Jonskun, jolla olin ratsastanut myös sennuviikonlopun ensimmäisen tunnin. En kyllä tunnilla yhtään muistanut, millainen tapaus Jonsku on ratsastaa, mutta se osoittautui tosi symppikseksi ratsuksi. Ansku-ope neuvoi heti alusta asti olemaan sen kanssa tarkkana teistä ja siitä, että se pysyy suorana. Näinpä minulla ei missään vaiheessa ollut asian kanssa hankaluuksia. Yritin heti alusta asti pitää tuntuman mahdollisimman kevyenä, ja siihen saakka se onnistuikin, kunnes ope käski lyhentää ohjia jossain kohtaa. Tunnin aikana teimme ainakin verryttelynä päätyihin ympyrät ja sen jälkeen pohkeenväistöä pituushalkaisija...

"Hieman" on jäänyt tästä tunnista kertominen pitkän ajan päähän... Mutta siis ennen juhannusta kävin irtotunnilla, ratsuksi sain uuden tuttavuuden Pennin. Aluksi meidän piti ratsastaa käynnin tempoa muuttaen, välillä isompaa käyntiä ja välillä pienempää. Minusta tuntui siltä, että sain käyntiin selvät erot, mutta opettaja vaati vielä selkeämpiä. Sen jälkeen ratsastimme kevyttä ravia, jossa meidän piti hakea raviin hyvä tahti. Penni halusi vähän kiihdytellä menoaan, mutta sain sen aika kivasti kuitenkin hidastamaan ja ravaamaan siinä tahdissa, jossa minä halusin. Kovin pitkiä nämä pätkät eivät olleet, mutta aina pyytäessäni sain muutaman askeleen rauhallista, tahdikasta ravia. Jouduin siis olemaan hereillä koko ajan. Laukkatehtävämme oli sellainen, että lyhyen sivun keskeltä nostimme laukan, laukkasimme keskiympyrän, jonka jälkeen heti siirtyminen raviin, toiselta lyhyeltä sivulta taas laukannosto ja siitä ravin kautta käyntiin siirtyminen pitkän sivun lopussa. Mu...

Toukokuun tunnille sain ratsuksi Ullan, ja tunnin aiheena oli istunnalla vaikuttaminen. Ope sanoikin heti tunnin alussa, ettei 60 minuutissa voi opettaa kaikkea istunnalla vaikuttamisesta, mutta hän kävi läpi muutamia asioita. Ulla oli harvinaisen rauhallinen tallissa Alkuun teimme käynti-ravi-käynti-siirtymisiä, joissa piti käyttää kättä mahdollisimman vähän, mielellään ei ollenkaan. Tarkoituksena oli tehdä mahdollisimman vähän askeleita uudessa askellajissa ja siirtyä mahdollisimman nopeasti takaisin toiseen. Ulla toimi tässä superhyvin varsinkin alkuun, eikä minun tarvinnut koskeakaan ohjiin. Mitä pidempään teimme tehtävää, sen reippaammaksi Ulla muuttui, ja siinä vaiheessa jouduin turvautumaan ohjaspidätteisiin, koska keskivartaloni ei vain pystynyt pysymään mukana xD Treenin puutetta... Ravissa harjoittelimme hevosen vauhdin hidastamista ja nopeuttamista istunnalla. Nopeutus tehtiin kääntämällä lantiota vähän normaalia enemmän alle ja ajattelemalla, että "pompot...

Melkein kuukauden tauon jälkeen pääsin taas hevosen selkään! Hevosjako tosin ei hirveästi mieltä nostanut, sillä minulle oli jaettu Keke. Kerran aikaisemmin olen sillä mennyt, ja muutamia lyhyitä hyviä pätkiä lukuun ottamatta se tunti ei mennyt kovin hyvin. Tänään Keke meni jo edellisellä ratsastajalla yhden tunnin, joten se oli mukavasti vertynyt, mutta helppoa ei kuulemma hänelläkään ollut ollut. Tuntien aiheena oli pohkeenväistöt. Mikähän Kekeä huolestutti? Alkukäynneissä Keke oli jälleen aika tahmean oloinen, ja jotta sain siihen yhtään vauhtia, minun piti antaa pari nopeaa pohjeapua peräkkäin. Se kyllä vastasi niihin aika kivasti, mutta hyytyi aina hyvin nopeasti uudelleen. Alkuverryttelyn teimme pääosin ravissa: päätyihin ympyrät ja muuten uraa pitkin. Keke ravasi ihan tahdikkaasti, mutta vauhtia olisi saanut olla enemmän. Ympyrälle se kääntyi hyvin molempiin suuntiin, mutta vasemmassa kierroksessa se olisi koko ajan halunnut oikoa pienemmälle ympyrälle. Laukkaa otimme ...

Olin varannut puomi- ja kavalettitunnin koulutunnin sijaan, kun muuten yksi tunti olisi voinut jäädä käyttämättä. Ajattelin, että se olisi mukavaa vaihtelua koulutunneille, mutta en ollut laskenut sen varaan, että saisin ratsukseni hieman virtaisamman tapauksen :D Harjatessa Asterix oli näin karvanlähtöaikaan todella hellyydenkipeä, ja se kyhnytti huulillaan takaisin kun rapsuttelin sitä. Päästä rapsuttaessa se oikein sulki silmänsä ja olisi varmaan voinut jäädä siihen koko päiväksi. Kun nimittäin lähdin hakemaan sen varusteita, ei se meinannut päästää minua pois sen karsinasta vaan kerjäsi lisää rapsutuksia ^^ Varsinainen söpöläinen ja niin kiltti jätti <3 Aasinkorvineen valmiina lähdössä hommiin <3 Alkuun hyppäsimme yksittäisiä tehtäviä ja loppuun kuuden hypyn rataa. Asterix oli tosiaan aika virtaisa, enkä osannut hidastaa sen menoa suorilla urilla ollenkaan. Ensin ratsastimme 1-2-linjaa ravilähestymisellä. Se sujui vielä jotenkuten, koska ravissa Asterix ...

Parin viikon takaiselle koulutunnille sain ratsuksi uuden tuttavuuden Keken. Karsinassa se oli aika rasittava, kun se yritti koko ajan napsia hampaillaan kiinni kaikesta mihin ylettyi (mun takki, hiukset, housut...). Se ei kuitenkaan vaikuttanut ilkeältä, vaan sillä oli korvat koko ajan hörössä, joten en tiedä, oliko se vain hellyydenkipeä vai mistä napsiminen johtui. Varustamisen jälkeen siitä oli hankalaa saada kuvaa, kun se olisi halunnut lähteä karsinasta saman tien ulos. Ainut onnistunut kuva kärsimättömästä Kekestä En ollut koskaan ennen ollut kyseisen opettajan tunnilla, joten en tiennyt, mitä odottaa. Tunnin aiheena oli suoraan ratsastus pituushalkaisijalla. Aloitimme käynnissä ratsastamalla huolelliset kulmat. Keke tuntui heti alusta todella hitaalta pohkeelle ja jäykältä. Yritin kaikin tavoin saada Kekeen vauhtia, mutta tuntui ettei pohkeillani ja raipalla ollut mitään vaikutusta. Sama juttu kulmissa: en saanut Kekeä edes asetettua saati taivutettua alkuun oll...