3.4. Late the itsetuntobuustaaja
Huhtikuun alussa pääsin taas pitkästä aikaa tallille. Ratsuksi sain uuden tuttavuuden Laten, joka osoittautui oikein symppikseksi. Tunnin aiheena oli ympyrätyöskentely, ja sen avulla hevosten asettelu ja taivuttelu. Tehtävä oli ihan huippu!
 |
| Late tarkkana porkkanan perässä |
Alussa Late tuntui aika jäykältä ja sen kyljet tuntuivat kovilta, enkä oikein saanut siihen minkäänlaista kontaktia. Yritin pitää kuolaintuntuman koko ajan todella kevyenä ja huolehtia edes siitä, että Late vastaa eteenpäin pyytävään pohkeeseen hyvin. Ensimmäinen tehtävämme oli tehdä käynnistä pysähdyksiä. Late pysähtyi melkein pelkällä istunnalla ja lähti myös kevyesti liikkeelle, joskin hieman tahmeasti. Ope neuvoi siis pyytämään heti reippaampaa käyntiä ja myös huolehtimaan siitä, ettei Late nojaa ulkolavallaan liikaa maneesin seinään. Kun ope sanoi tästä, aloin huomaamaan itsekin, milloin Late oli vinossa ja milloin ei.
Seuraavaksi jakaannuimme kahdelle pääty-ympyrälle, joilla haimme oikeassa kierroksessa hevosille hyvää asetusta käynnissä. Late oli tässä vaiheessa vielä aika jähmeä kyljistään, mutta asettui kyllä ohjasotteilla ihan ok:sti. Pysyimme ympyrällä aika kauan, ja jossain vaiheessa Late alkoi hieman pyöristyä hetkittäin. Pian tämän jälkeen jatkoimme kuitenkin koko uralle ja siirryimme kevyeeseen raviin.
Kevyessä ravissa ravasimme uralla ja teimme päätyihin ympyröitä. Ympyröillä meidän piti ravissakin hakea hyvä asetus sisäänpäin. Tässäkin ope muistutti minua keskittymään ulkolavan hallintaan, ja varsinkin katsomopäädyssä Late tahtoi vähän jännittyä ja jäädä katselemaan katsomon suuntaan.
Tämän jälkeen siirryimme takaisin käyntiin ja vaihdoimme suuntaa, ja teimme vasemmassa kierroksessa samat jutut, ensin käynnissä ympyrällä ja sitten ravissa pääty-ympyröitä tehden. Late hakeutui edelleen ajoittain pyöreäksi, ja jossain vaiheessa huomasin myös, että se alkoi olla kyljistään paljon pehmeämpi kuin alkutunnista.
Seuraava tehtävämme oli tehdä ravissa ympyräkahdeksikkoa. Itse keskityin varsinkin hyvään suoristamiseen ympyrää vaihdettaessa, ja että tekisin siinäkin tarvittavasta työstä kädellä mahdollisimman vähän ja jalalla mahdollisimman paljon. Late alkoi tässä vaiheessa olla todella pehmeän tuntuinen, ja se kulki myös pyöreänä pidempiä aikoja! Aina välillä yritin istua alas harjoitusraviin, mutta koska Laten ravi oli niin valtavaa, luovutin aika pian ja totesin, että keskityn tällä kertaa mieluummin hevosen ratsastamiseen kuin omaan istuntaani.
Ope myös neuvoi minua kääntämään vasenta pikkuvarvasta ylöspäin, jotta saisin pohkeen paremmin tuntumalle. Ja kun sain vasemman jalan toimimaan, piti minun tehdä sama oikealle pikkuvarpaalle. Pari päivää tunnin jälkeen muistin, että viime aikoina polveni ovat kipeytyneet ratsastaessa, mutta tämän tunnin jälkeen siitä kivusta ei ollut tietoakaan. Ja muistin myös, että Christel sanoi joskus istuntatunnilla, että minua voisi auttaa jalustimet, joiden kumi on jalan ulkosyrjällä paksumpi. Todennäköisesti siis yritän kääntää jalkaterääni liikaa sisäänpäin, jotta varpaat osoittaisivat eteen, ja silloin nilkkani ja polveni kääntyvät huonoon asentoon.
Laukkaa otimme niin ikään kahdella pääty-ympyrällä. Late nosti laukan helposti ja sen laukka oli aika ihanaa. Hieman se meinasi lähteä pienentämään ympyrää, joten sain huolehtia sisäpohkeella siitä, että se pysyy riittävän isolla ympyrällä. Tässäkin ope muistutti minua pitämään ulkolavat hallinnassa. Yritin itse istua mahdollisimman suorassa, jotten lähtisi tuuppaamaan hevosta lantiolla etupainoiseksi ja kiireiseksi, mutta ope halusi minulle rennompaa alaselkää. Voi kun näkisi itseään videolta useammin, niin osaisi itsekin korjata virheitään paremmin!
Loppuraveissa Late kulki jo lähes koko ajan pyöreänä, ja oli ihana nähdä, miten sen korvat lerpattivat ihan rentoina sivulla <3 Minusta tosin tuntui ja näytti selkään, että se alkoi painua jo hieman liiankin pyöreäksi. Se kyllä säilytti koko ajan samanlaisen pehmeän ohjastuntuman, joten se ei painunut sillä lailla tyhjäksi edestä. En tiedä, oliko se vain jo väsynyt vai olinko itse huomaamattani kiristänyt ohjasotetta, vai mistä tämä johtui, mutten oikein saanut sitä nostettua sieltä ylöskään. Ehkä ohjien pidentäminen olisi auttanut, mutta tämä ei käynyt mielessäni siinä hetkessä.
Joka tapauksessa tunti oli kyllä menestys! En tiedä, oliko suurempi ansio hevosen vai opettajan, mutta jos minä näin hyvin harvoin ratsastavana saan hevosen lopputunnista pyöreäksi ja pehmeäksi, niin onhan se ihan huikeaa <3 Tämä itsetuntobuusti tuli kyllä hyvään saumaan, ja olinkin koko viikon ihan fiiliksissä tämän tunnin jälkeen!
Seuraava tehtävämme oli tehdä ravissa ympyräkahdeksikkoa. Itse keskityin varsinkin hyvään suoristamiseen ympyrää vaihdettaessa, ja että tekisin siinäkin tarvittavasta työstä kädellä mahdollisimman vähän ja jalalla mahdollisimman paljon. Late alkoi tässä vaiheessa olla todella pehmeän tuntuinen, ja se kulki myös pyöreänä pidempiä aikoja! Aina välillä yritin istua alas harjoitusraviin, mutta koska Laten ravi oli niin valtavaa, luovutin aika pian ja totesin, että keskityn tällä kertaa mieluummin hevosen ratsastamiseen kuin omaan istuntaani.
Ope myös neuvoi minua kääntämään vasenta pikkuvarvasta ylöspäin, jotta saisin pohkeen paremmin tuntumalle. Ja kun sain vasemman jalan toimimaan, piti minun tehdä sama oikealle pikkuvarpaalle. Pari päivää tunnin jälkeen muistin, että viime aikoina polveni ovat kipeytyneet ratsastaessa, mutta tämän tunnin jälkeen siitä kivusta ei ollut tietoakaan. Ja muistin myös, että Christel sanoi joskus istuntatunnilla, että minua voisi auttaa jalustimet, joiden kumi on jalan ulkosyrjällä paksumpi. Todennäköisesti siis yritän kääntää jalkaterääni liikaa sisäänpäin, jotta varpaat osoittaisivat eteen, ja silloin nilkkani ja polveni kääntyvät huonoon asentoon.
Laukkaa otimme niin ikään kahdella pääty-ympyrällä. Late nosti laukan helposti ja sen laukka oli aika ihanaa. Hieman se meinasi lähteä pienentämään ympyrää, joten sain huolehtia sisäpohkeella siitä, että se pysyy riittävän isolla ympyrällä. Tässäkin ope muistutti minua pitämään ulkolavat hallinnassa. Yritin itse istua mahdollisimman suorassa, jotten lähtisi tuuppaamaan hevosta lantiolla etupainoiseksi ja kiireiseksi, mutta ope halusi minulle rennompaa alaselkää. Voi kun näkisi itseään videolta useammin, niin osaisi itsekin korjata virheitään paremmin!
Loppuraveissa Late kulki jo lähes koko ajan pyöreänä, ja oli ihana nähdä, miten sen korvat lerpattivat ihan rentoina sivulla <3 Minusta tosin tuntui ja näytti selkään, että se alkoi painua jo hieman liiankin pyöreäksi. Se kyllä säilytti koko ajan samanlaisen pehmeän ohjastuntuman, joten se ei painunut sillä lailla tyhjäksi edestä. En tiedä, oliko se vain jo väsynyt vai olinko itse huomaamattani kiristänyt ohjasotetta, vai mistä tämä johtui, mutten oikein saanut sitä nostettua sieltä ylöskään. Ehkä ohjien pidentäminen olisi auttanut, mutta tämä ei käynyt mielessäni siinä hetkessä.
Joka tapauksessa tunti oli kyllä menestys! En tiedä, oliko suurempi ansio hevosen vai opettajan, mutta jos minä näin hyvin harvoin ratsastavana saan hevosen lopputunnista pyöreäksi ja pehmeäksi, niin onhan se ihan huikeaa <3 Tämä itsetuntobuusti tuli kyllä hyvään saumaan, ja olinkin koko viikon ihan fiiliksissä tämän tunnin jälkeen!
Kommentit
Lähetä kommentti