24.4. Latella ulkokentällä

Viime viikolla pääsin jälleen ratsastamaan, ja sain toisen kerran peräkkäin ratsukseni ihanan Laten <3 Tällä kertaa pääsimme myös ratsastamaan ulkokentälle, ja koska ulkona pärjäsi t-paitasillaan jo poissa hevosen selästä, niin tunti vei kyllä aika tehokkaasti mehut ratsastajasta. Late oli hieman tahmeamman tuntuinen kuin edellisellä kerralla, mikä saattoi hyvin johtua ulkolämpötilasta.

Pieni söpö jätti <3

Heti alkukäynneissä pyrin kävelemään uran sisäpuolella opettajan pyynnöstä, ja siinä saikin olla tarkkana, koska Latehan olisi mieluusti vain puksuttanut uraa pitkin ja oli heti valumassa takaisin sinne, jos en ollut tarkkana. Ope neuvoi minua pitämään lantioni vähän pystymmässä, sillä Laten satula kuulemma kippasi sitä liikaa taakse, jolloin selkäni meni köyryyn ja myös rintakehäni painui eteen. Alkuraveissa Late säikähti parkkipaikalla juoksemaan lähtenyttä lasta ja otti isohkon sivuloikan, mutta ei onneksi reagoinut sen suuremmin. Itse jätin jalustimet alussa ehkä vähän turhan pitkiksi, joten minulla oli vaikeuksia päästä kunnolla käyntiin ja olla häiritsemättä hevosta keventäessäni. Late kyllä ravasi kivasti ja kuunteli pohkeita hyvin, mutta alkuravien jälkeen lyhensin jalustimia reiällä, jolloin itselleni tuli paljon vakaampi olo ja pystyin vaikuttamaan hevoseen paremmin.

Ensimmäinen tehtävämme oli ratsastaa kahdeksikkoa: päätyyn ensin voltti, jolta käännös toiseen suuntaan ympyrälle. Ensin ratsastimme tätä niin, että voltti tuli oikeassa kierroksessa ja ympyrä vasemmassa. Teimme tätä jonkin aikaa käynnissä ennen siirtymistä raviin. Minun piti taas muistaa pitää Laten ulkolapa ja -kylki hallussa ulkoavuilla, jotta se ei taivuta liikaa kaulaansa ja heitä lapaa ulos. Vasemmalle Late alkoi taipua mukavasti aika nopeasti, mutta oikeassa kierroksessa minulla oli vaikeuksia saada sitä toimimaan. Yritin myös käyttää selkeää johtavaa ohjaa, jotta en veisi kättäni väärälle puolelle kaulaa, mutta se sai Laten vain kääntymään oikealle entistä jyrkemmin. Ravissa Late alkoi tuntua paremmalta vasemmassa kierroksessa, ja ope neuvoi myös väistättämään takaosaa hieman ulos ympyrän alussa, jotta sisäpohkeen saa paremmin läpi. Kun sain tämän onnistumaan, Late tuntui todella hyvältä ja pyöristyi kivasti, mutta en kyllä tiedä, mitä itse tein paremmin sillä hetkellä. Late meinasi hyytyä melkein koko ajan, joten jouduin jatkuvasti pyytämään sitä pohkeella eteenpäin, joten en pystynyt ihan täysin keskittymään vain taivuttamiseen.

Kahdeksikolla työskentelyn jälkeen vaihdoimme tehtävää sellaiseksi, että pitkän sivun alusta väistätimme hevosia käynnissä kohti pituushalkaisijaa, ja toisella pitkällä sivulla ravasimme etäisyyksien mukaan. Väistöt teimme ensin oikeassa kierroksessa, eli väistätimme vasenta pohjetta. Late otti ristiaskeleita kivasti, mutta sen vauhti hyytyi väistön aikana entisestään. Se tosin saattoi hyvin johtua minustakin, sillä minulla on tapana pysäyttää lantioni täysin väistön ajaksi. Sain olla tarkkana, että Late pysyy suorana koko ajan, koska se olisi halunnut lähteä tässäkin liikkumaan ulkolapa edellä ihan banaanin mallisena. Toisella pitkällä sivulla päätin tällä kertaa istua harjoitusravissa, ja vaikka se ei helppoa ollutkaan vaan jännityin jaloistani, niin Late onneksi ravasi kiltisti, ja yhden pätkän se pysyi ihanan pehmeänä, kun pomppimisestani huolimatta onnistuin pitämään ohjastuntuman elastisena.

Tämän jälkeen vaihdoimme suuntaa, ja teimme ensin kahdeksikkoa niin, että voltti tuli vasempaan kierrokseen ja ympyrä oikealle. Tässä sain Latea asettumaan ja taipumaan oikeallekin helpommin kuin voltilla, eikä vasempaan tulleella voltilla ollut vaikeuksia taivutuksen kanssa. Tästä ei oikeastaan ole sen ihmeempää kerrottavaa, Late alkoi liikkua pyöreänä taas pidempiä pätkiä ja itse keskityin ulkoapuihin ja pikkuvarpaisiini (muistin aina välillä ajatella niitä ylöspäin). Pohkeenväistö vasemmalle ei sujunut ehkä ihan yhtä hyvin kuin oikealle.

Lopuksi otimme vielä laukkaa keskiympyrällä, ensin vasempaan kierrokseen. Late laukkasi kivasti, vasemmalle ehkä vähän helpommin kuin oikealle. Oikeassa kierroksessa ope neuvoi minua tässäkin pitämään ulkoavut mukana hommassa, jolloin Late pyöristyi ihan huimasti ja sen hallintalaitteistoon tuli nappeja lisää heittämällä :D Keskityin itse siis ihan liikaa sisäpohkeeseen ja sisäohjaan ja heitin vasemmat raajani varmaan ihan veltoiksi, kunnes open neuvosta aloin vihdoin käyttää myös niitä, ja ehkä jopa enemmän kuin sisäapuja.

Olipas taas ihan huikea tunti! Late ei antanut mitään ilmaiseksi, mutta kun tein oikein, se palkitsi sen ruhtinaallisesti liikkumalla pyöreänä ja pehmeänä. Superheppa!