Tuntiratsastajan tarinoita

Viime viikolla pääsin jälleen ratsastamaan, ja sain toisen kerran peräkkäin ratsukseni ihanan Laten <3 Tällä kertaa pääsimme myös ratsastamaan ulkokentälle, ja koska ulkona pärjäsi t-paitasillaan jo poissa hevosen selästä, niin tunti vei kyllä aika tehokkaasti mehut ratsastajasta. Late oli hieman tahmeamman tuntuinen kuin edellisellä kerralla, mikä saattoi hyvin johtua ulkolämpötilasta. Pieni söpö jätti <3 Heti alkukäynneissä pyrin kävelemään uran sisäpuolella opettajan pyynnöstä, ja siinä saikin olla tarkkana, koska Latehan olisi mieluusti vain puksuttanut uraa pitkin ja oli heti valumassa takaisin sinne, jos en ollut tarkkana. Ope neuvoi minua pitämään lantioni vähän pystymmässä, sillä Laten satula kuulemma kippasi sitä liikaa taakse, jolloin selkäni meni köyryyn ja myös rintakehäni painui eteen. Alkuraveissa Late säikähti parkkipaikalla juoksemaan lähtenyttä lasta ja otti isohkon sivuloikan, mutta ei onneksi reagoinut sen suuremmin. Itse jätin jalustimet alussa ehkä väh...

Huhtikuun alussa pääsin taas pitkästä aikaa tallille. Ratsuksi sain uuden tuttavuuden Laten, joka osoittautui oikein symppikseksi. Tunnin aiheena oli ympyrätyöskentely, ja sen avulla hevosten asettelu ja taivuttelu. Tehtävä oli ihan huippu! Late tarkkana porkkanan perässä Alussa Late tuntui aika jäykältä ja sen kyljet tuntuivat kovilta, enkä oikein saanut siihen minkäänlaista kontaktia. Yritin pitää kuolaintuntuman koko ajan todella kevyenä ja huolehtia edes siitä, että Late vastaa eteenpäin pyytävään pohkeeseen hyvin. Ensimmäinen tehtävämme oli tehdä käynnistä pysähdyksiä. Late pysähtyi melkein pelkällä istunnalla ja lähti myös kevyesti liikkeelle, joskin hieman tahmeasti. Ope neuvoi siis pyytämään heti reippaampaa käyntiä ja myös huolehtimaan siitä, ettei Late nojaa ulkolavallaan liikaa maneesin seinään. Kun ope sanoi tästä, aloin huomaamaan itsekin, milloin Late oli vinossa ja milloin ei. Seuraavaksi jakaannuimme kahdelle pääty-ympyrälle, joilla haimme oikeassa kierrok...

Tästä tunnista kirjoittaminen on "hieman" jäänyt, joten tietenkään en enää muista tarkkaan, mitä kaikkea teimme. Mutta ratsuna minulla oli vanha tuttavuus Sulo, joka tosin heti seuraavalla viikolla muutti uuden omistajansa luokse. Sulo Suloinen  Aloitimme käynnissä neliön muotoisella uralla, jossa meidän piti pysäyttää hevoset jokaiseen kulmaan suorina. Siitä meidän piti muutaman käyntiaskeleen aikana kääntää ne seuraavalle sivulle suorina. Käyntipätkillä hevosten tuli kulkea reippaasti. Kun hevoset alkoivat odottaa pysähdystä suorina, saimme alkaa asettaa niitä kulmissa ja ratsastaa kulman läpi. Sulon kanssa pysäyttäminen sujui kyllä helposti, mutta kääntäminen ja käynti olivat aika tahmeita. Olin tietenkin jättänyt raipan pois, joten en oikein saanut missään vaiheessa pohjetta ratsastettua läpi. Ravissa teimme samaa tehtävää, niin että käännöksen piti tulla nopeasti 2-3 askeleen aikana, ja suorilla urilla reipasta ravia eteen. Edelleenkin Sulo tahmasteli enkä...

Reilu viikko sitten pääsin taas ratsastelemaan rennolla otteella, ja tällä kertaa sain ratsukseni Eemelin. Olin mennyt sillä vain kerran aiemmin joskus 1,5-2 vuotta sitten, ja muistin että siitä jäi erittäin positiivinen mielikuva. Olinkin kuvaillut Eemeliä silloinkin sanalla 'herttainen', ja sellainen se oli edelleen! Sain hakea sen tarhasta ennen tuntia, ja se oli koko ajan tosi järkevän oloinen, vaikka tuntuikin vähän jännittyvän mönkijästä. Lempeä jätti <3 Tunnilla oli kahdeksan ratsukkoa, mutta koska olimme harjoitusmaneesissa, oli meillä tilaa yli 20x60 metriä, joten ahdasta tuli vain hyvin harvoin. Jo alkukäynneissä huomasin, miten herkkä Eemeli on. Sain sen menemään hyvin kulmiin, vaikka ohjat olivat ihan pitkänä. Ennen raviin siirtymistä ope käski meidän tehdä käynnissä askeleen pidennyksiä ja lyhennyksiä ihan suoralla uralla. Eemeli oli näissä ihan huippu! Se lyhensi käyntiään, kun vain vähän pysäytin lantiotani, ja lisäsi kun rentoutin lantiotani ja t...