20.3. Extratunnilla onnistumisia ja epäonnistumisia

Tälle extratunnille sain ratsukseni tutun ja turvallisen Masin (olen muuten mennyt tämän vuoden tunneista jo yli puolet Masilla!). Tunnin aiheena oli pohkeenväistö.

Alkukäynnit meidän piti ratsastaa jälleen ilman jalustimia, jotta jalat rentoutuisivat heti alusta lähtien. Alkuraveissa tehtävänä oli ratsastaa ennen jokaista kulmaa läheskäyntiinsiirtyminen, josta piti ratsastaa reippaasti eteen kulmaan. Masin kanssa en oikein saanut pidätteitä menemään läpi, koska ratsastin sitä vähän liian varovaisesti. Olisi varmaan pitänyt ratsastaa alkuun vaikka mieluummin ihan kunnolliset käyntiinsiirtymiset, jotta olisin saanut itseni toimimaan kunnolla, ja siirtyä läheskäyntiinsiirtymisiin vasta, kun avut menevät läpi. Laukkaverryttelyssä meidän piti ratsastaa uraa pitkin ja tehdä pitkien sivujen puoliväliin voltit. Minulla oli vaikeuksia kääntää Masi riittävän pienelle voltille, joten voltit tuppasivat leviämään vähän liian isoiksi. Yritin kyllä kovasti keskittyä kääntämään ulkoavuilla, mutta varmaan jännitin jalkojani tai tein jotain muuta turhaa, joka vaikeutti omaa istuntaani.

Tunnin varsinaisena tehtävänä oli pohkeenväistö ravissa ilman jalustimia. Meidän piti väistättää pitkän sivun alusta kohti pituushalkaisijaa, johon saavuttaessa piti tehdä käyntiin siirtyminen ja parin käyntiaskeleen jälkeen siirtyä takaisin raviin. Ensin tulimme väistön muutaman kerran käynnissä, ja minun oli vaikea väistättää Masia oikealle. Vasemmalle väistö sujui jopa hyvin. Ravissa sama vaikeus jatkui, joskaan vasemmallekaan väistäminen ei meinannut sujua. Sen olen ainakin huomannut, että väistön aikana jäykistän itseni jotenkin ihan kokonaan. Pohje jää päälle, lantio ei jousta enää mihinkään suuntaan, käsi pysyy hievahtamatta ja vähän liian takana. Ei ihmekään, että hevonen lopettaa liikkumisen tällaisen ratsastajan alla :D Ravissa Masi tuntui lyhyiden sivujen aikana todella hyvältä ja se liikkui pyöreänä ja jopa aika reippaasti. Väistöissä sen vauhti kuitenkin hiipui eikä ristiaskeleita kyllä meinannut löytää vaikka yritti niitä etsiä... Lisäksi pitkien sivujen lopussa Masi sai aina vedettyä minut irti satulasta, kun en vaan jaksanut pitää keskivartaloani jämäkkänä enkä saanut jalustimistakaan tukea. Ensin minulta petti lapatuki ja rintakehäni painui eteen, ja sen jälkeen aloin pomppia holtittomasti :D Jouduin ottamaan Masin käyntiin joka kerta ja keräilemään itseni uudestaan kasaan.

Se mikä tunnissa oli hyvää, niin kulmissa muistin ajatella koko vetoketjulinjani kääntämistä kaarevan uran suuntaisesti. Lisäksi aina pituushalkaisijan lopussa, lyhyillä sivuilla ja pitkien sivujen alussa Masi tuntui todella hyvältä ja jopa kevyeltä kädelle, jolloin pääsin rentouttamaan omat jalkani hyvin. Pitkien sivujen lopussa sitten oman keskivartaloni romahtaminen sai jalkani jälleen jännittymään.

Mikä meni hyvin:
+ Hetkittäin osasin istua jämäkkänä ja jalat rentona
+ Tällöin Masi tuntui todella kevyeltä kädelle

Missä jäi parannettavaa:
- Laukkavoltit levisivät
- Väistöt eivät onnistuneet
- Pitkien sivujen lopussa oma ravi-istuntani hajosi

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

8.12. Sisäpohkeen läpiratsastus

11.1. Elämäni paras laukannosto (ja muita onnistumisen hetkiä)!

28.3. "Laukkaväistö"