28.3. "Laukkaväistö"

Ratsuna jälleen Masi, tunnin aiheena "laukkaväistö". Lainausmerkeissä siksi, että ope sanoi ettei laukassa voi tehdä puhdasta väistöä samalla lailla kuin käynnissä ja ravissa, mutta harjoituksena se on todella hyvä jumppaamaan hevosen takajalkoja.

Minulla oli pitkästä aikaa mukana raippa ratsastuksessa, ja huh miten iso ero Masissa tapahtuikaan sen myötä :D Se reagoi pohkeeseen yllättäin paljon paremmin ja ratsastus tuntui sitä myötä kummasti paljon helpommalta.

Väistöura oli sama kuin edellisillä kerroilla, eli pitkän sivun alusta kohti pituushalkaisijaa. Meidän ei kuitenkaan tarvinnut väistää pituushalkaisijalle saakka, vaan 1/4-linja riitti. Ennen väistön ratsastamista laukassa tulimme sitä muutaman kerran käynnissä ja ravissa. Jälleen väistö oikealle oli meille vaikeampi, vasemmalle sujui jopa hyvin.

Laukassa ope käski meidän nostaa jalustimet kaulalle. Itsehän jännityin jo pelkästä ajatuksesta, että minun pitäisi laukata Masilla ilman jalustimia (Masi kun osaa olla todella vahva, enkä vielä todellakaan luota keskivartaloni voimaan sellaisissa tilanteissa). Muutaman kerran yritin kyllä nostaa laukkaa, mutta kun jo pelkkä nosto sai minut käpertymään etukenoon niin, ettei Masi saanut laukkaa nostettua, päätin suosiolla ottaa jalustimet takaisin jalkaan. Ja onneksi otinkin, sillä Masihan otti ilon irti laukkaamisesta. Vaikka se kai väistikin ihan ok:sti (tai ainakin liikkui oikealla linjalla), niin sen vauhti kasvoi aika hurjaksi, enkä saanut sitä hidastettua, vaikka mielestäni tein juuri niin kuin ope neuvoi. Lyhyillä sivuilla Masin laukka tuntui minusta olevan ihan hallinnassa, mutta ope taisi pyytää sitä kyllä silloinkin hitaammaksi. Ja väistön aikana Masi tosiaan kiihdytteli entisestään. Minua ei tällä kertaa kuitenkaan hirvittänyt, sillä jalustimista sain sen verran turvaa, että pysyin toimintakykyisenä :D Siitä olen erityisen iloinen, että sain pidettyä lapani hallinnassa, vaikka Masi yrittikin vetää itseään pitkäksi. Siihen kaikki keskittymiseni sitten taisikin mennä, kun en saanut sen lisäksi enää vaikutettua hevoseen.

Loppuraveissa Masi tuntui oikeaan kierrokseen oikein kivalta ja venytti kivasti kuolaimen perään, kun annoin sille pidempää ohjaa. Vasemmalle se ei enää pysynyt ihan yhtä hyvin kasassa, mutta kuunteli kyllä pohkeita edelleen hyvin.

Mikä meni hyvin:
+ Vaikka Masi kiihdytteli, pysyin toimintakykyisenä
+ Sain omat lavat pidettyä hallinnassa laukassa

Missä jäi parannettavaa:
- Ne väistöt...
- En vielä pysty keskittymään laukassa tehtäviin ilman jalustimia

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

8.12. Sisäpohkeen läpiratsastus

11.1. Elämäni paras laukannosto (ja muita onnistumisen hetkiä)!