Tuntiratsastajan tarinoita

Eiliselle tunnille sain pitkästä aikaa Bitonkan. Tunnin aiheena oli pohkeenväistö ja laukannostot. Heti alkukäynneissä laitoin Bitonkan kävelemään reippaasti. Se kyllä lähti pohkeesta (ja raipasta) hyvin eteen, mutta muutaman metrin jälkeen sen vauhti jälleen hiipui. Kun otimme ohjat tuntumalle, oli tämä tahmeus vielä selkeämpää, sillä sain pyytää Bitonkaa eteen lähes koko ajan. Hetken päästä minusta alkoi jo melkein tuntua, että Bitonka voisi ihan kohta myödätä pyöreäksi, mutta sitten meidän piti siirtyä kevyeseen raviin, ja se oli siinä menetetty. Itse keskityin todella paljon hallitsemaan kevennystäni takareidellä, ja mielestäni onnistuinkin siinä ihan hyvin. Sain lantion käännettyä hyvin alle ja pidettyä itseni suorassa. Ohjastuntuma sen sijaan oli todella voimakas koko ajan, enkä saanut Bitonkaa myötäämään sille yhtään. Ravissa meidän piti ratsastaa loivakaarinen kiemuraura toiselle pitkälle sivulle ja voltti toiselle. Bitonka kyllä kääntyi helposti, kun pyysin, mutta taipumi...

Tälle tunnille sain ratsukseni Ullan. Tunnin aiheena oli siirtymiset, joita teimme pääosin puomien päällä. Alkuraveissa meidän piti jälleen keskittyä aktiiviseen takareiteen ja rentoon etureiteen. Ulla tuntui kentälläkin vähän säpsyltä, joten en ehkä ihan päässyt ratsastamaan yhtä rennosti kuin olisin halunnut. Alkuravien jälkeen meidän piti nostaa jalustimet kaulalle ja aloittaa siirtymisten ratsastaminen. Ope oli laittanu puomit jokaisen sivun keskelle. Ensin meidän piti ratsastaa käynnistä pysähdykset jokaiselle puomille niin, että puomi jää hevosen etu- ja takajalkojen väliin. Alkuun Ulla ei meinannut millään pysähtyä puomin päälle, mutta kun se sai ideasta kiinni, se pysähtyi todella nätisti heti kun pyysin. Seuraavaksi meidän piti ratsastaa pitkillä sivuilla olevilta puomeilta siirtyminen raviin ja lyhyillä sivuilla siirtyminen käyntiin. Ravissa piti keskittyä jälleen vahvaan keskivartaloon, joka liikkuu ylös-alas eikä eteen-taakse, sekä rentoihin jalkoihin. Tässä minull...

Edellisen päivän surkeasti menneen rästitunnin jälkeen sain onneksi Paten ratsukseni heti uudestaan, ja tällä kertaa meno oli ihan erinäköistä! Tällä kertaa minulla oli raippa mukana, joten Pate ei päässyt tahmautumaan ollenkaan samalla tavalla kuin edellisenä päivänä. Tunnin aiheena oli siirtymiset askellajien sisällä ja välillä sekä huolellisten teiden ratsastus. Jo alkukäynneissä meidän piti kävellä uran sisäpuolella, jotta saisimme hevoset kuuntelemaan apujamme paremmin. Alkukäyntien jälkeen siirryimme kevyeeseen raviin, jossa meidän piti ratsastaa molempiin päätyihin pääty-ympyrät ja ratsastaa koko ympyrän ajan askeleen pidennys ravissa. Pitkilli sivuille meidän piti ratsastaa käyntisiirtymiset. Meidän piti keskittyä siihen, että ympyräuran ja kulman ratsastamisen välillä on selvä ero. Pate suoritti tässä oikein mallikkaasti, mitä nyt kuski meinasin unohtaa pyytää ravilisäykset melkein joka kerta. Käyntisiirtymiset sujuivat hyvin ja takaisin raviinkin Pate lähti helposti. Rav...

Olin rästitunnilla, johon sain ratsukseni Paten. Tallista ei löytynyt pitkää kouluraippaa, joten ajattelin etten varmaan tarvitse sellaista ollenkaan, kun Pate on kuitenkin niin reipas. Virhe! Pate oli ihan tunnin alusta saakka to-del-la tahmea. Se kyllä siirtyi ihan ok:sti askellajista toiseen, mutta jokaisessa askellajissa sillä tuntui olevan vain yksi vaihde: onko-pakko-liikkua. -.- Aluksi meidän piti ratsastaa pohkeenväistöä uralta neljänosalinjalle (pituushalkaisijan suuntaisella hevosella siis) ja toiselle pitkälle sivulle väistön jälkeen voltti kohti kauimmaista pitkää sivua. Pate väisti muistaakseni ihan ok:sti, mutta tosiaan sen vauhti oli mahdollisimman hidas, joten eteneminen oli lievästi sanoen vaisua. Muutaman käyntiväistön jälkeen aloimme tulla tehtävää kevyessä ravissa. Paten väistöt olivat edelleen aika mitättömät ja kovan työn takana, kun se ei kuunnellut pohjettani yhtään. Ravissa ope käski meitä jälleen keskittymään siihen, että takareisi on keventäessä akti...

Tälle tunnille sain ratsukseni Venlan, jolla olin mennyt vain kerran aiemmin. Tunnin aiheena oli ympyröiden ratsastus ilman jalustimia. Ratsastimme ensimmäistä kertaa tänä keväänä ulkokentällä, mikä oli ihanaa vaihtelua pitkän maneesikauden jälkeen! Alussa ope käski meidän hakea hevoset pyöreälle kaulalle niin, että vain laitoimme käden paikalleen ja lavan alas ja odotimme. Venlan kanssa tämä ei kyllä toiminut, vaan se painoi koko ajan vastaan samalla voimalla ja parin minuutin jälkeen ojentajani olivatkin jo ihan väsyneet. Kun kysyin opelta lisäneuvoja, käski hän minua ratsastamaan hetken aikaa ympyrällä ulkokäsi kauhukahvassa kiinni, sisäohjan johtaessa sisälle ja sisäpohkeen ratsastaessa aktiivisesti. Kyllä Venla vähän tässä pehmeni, mutta en ehtinyt tehdä sitä kovin kauaa kunnes meidän piti siirtyä seuraavaan tehtävään. Alkuraveissa meidän piti keskittyä siihen, että keventäessä pidämme takareiden aktiivisena ja kevennyksen yläasennossa myös pakaran piti tehdä töitä. Venla...

Tälle tunnille sain jälleen Masin ja tehtävä oli edellisviikolta tuttu vastalaukka. Masi tuntui Ullan jälkeen aika paljon jäykemmältä :D Muistaakseni ratsastimme tälläkin tunnilla ensin loivakaarista kiemurauraa ja sen jälkeen useamman kerran täyskaartoja. Täyskaarroissa en meinannut saada Masia kääntymään riittävän pienelle voltinpuoliskolle, ja kun käänsin sen kohti lyhyttä sivua, se yleensä vaihtoi laukan. Tässä ope neuvoi mieluummin väistättämään takaisin uralle kuin ratsastamaan suoraan sitä kohti, ja tämä toimikin Masin kanssa paremmin. En huomannut juuri eroa oikean ja vasemman kierroksen välillä omien ulkoapujeni suhteen, vaan Masi liiraili niitä vasten tasaisesti molemmissa kierroksissa. Ravilisäyksiä tulimme suunnanvaihdon yhteydessä lävistäjällä, ja ne Masi suorittaa hienosti.

Huhtikuun viimeiselle tunnille sain ratsukseni Ullan, jolla olin mennyt vain kerran aiemmin. Tunnin aiheena oli jälleen vastalaukka. Alkuraveissa meidän tehtävänä oli ratsastaa pari metriä uran sisäpuolella, jotta saisimme avut paremmin läpi jo heti alusta lähtien. Ulla tuntui kiemurtelevan aika paljon, mutta se ei kuitenkaan liirannut ulkopohkeeni läpi uralle vaan kuunteli pohjettani kun pyysin sitä pysymään uran sisäpuolella. Vastalaukkatehtävänä oli ratsastaa molemmille pitkille sivuille jyrkät loivakaariset kiemuraurat lähes pituushalkaisijalle saakka (muttei ihan, jotta molemmista suunnista pystyi tulemaan yhtä aikaa). Raviverryttelyn lopussa tulimme vielä nämä tiet kerran läpi. Vasemmassa kierroksessa vastalaukat sujuivat aika hyvin. Ulla kääntyi helposti ja ylläpiti halutun laukan ilman ongelmia. Tulimme muutaman kerran myös täyskaarron laukassa niin, että kaarteen loppuosaan ratsastimme vastalaukkaa. Tämä sujui Ullan kanssa ihan hyvin, se kuunteli kääntäviä ...