15.5. Surkeasti mennyt rästitunti

Olin rästitunnilla, johon sain ratsukseni Paten. Tallista ei löytynyt pitkää kouluraippaa, joten ajattelin etten varmaan tarvitse sellaista ollenkaan, kun Pate on kuitenkin niin reipas. Virhe! Pate oli ihan tunnin alusta saakka to-del-la tahmea. Se kyllä siirtyi ihan ok:sti askellajista toiseen, mutta jokaisessa askellajissa sillä tuntui olevan vain yksi vaihde: onko-pakko-liikkua. -.-

Aluksi meidän piti ratsastaa pohkeenväistöä uralta neljänosalinjalle (pituushalkaisijan suuntaisella hevosella siis) ja toiselle pitkälle sivulle väistön jälkeen voltti kohti kauimmaista pitkää sivua. Pate väisti muistaakseni ihan ok:sti, mutta tosiaan sen vauhti oli mahdollisimman hidas, joten eteneminen oli lievästi sanoen vaisua.

Muutaman käyntiväistön jälkeen aloimme tulla tehtävää kevyessä ravissa. Paten väistöt olivat edelleen aika mitättömät ja kovan työn takana, kun se ei kuunnellut pohjettani yhtään. Ravissa ope käski meitä jälleen keskittymään siihen, että takareisi on keventäessä aktiivinen etureiden sijaan. Minulle ope sanoi lisäksi, että minun pitäisi ajatella takareiden aktivoinnin kautta vakauttavani nilkkaani keventäessä.

Raviväistöjen jälkeen aloitimme laukkatyöskentelyn. Meidän piti nostaa myötälaukka lyhyen sivun keskellä, laukata pitkän sivun loppupuolelle, tehdä siellä täyskaarto ja palata uralle vastalaukassa. Ensin en meinannut saada Pate millään nostamaan laukkaa. Ensimmäinen nosto venyi pitkän sivun puoleen väliin asti ja täyskaarron puolessa välissä Pate pudotti raville. Toisella yrityksellä sain laukan nousemaan vähän aiemmin, mutta edelleenkään Pate ei suostunut laukkaamaan koko täyskaartoa. Muutaman kerran jälkeen meidän piti täyskaarron jälkeen laukata vielä puoliympyrä vastalaukassa, mutta koska en saanut Paten laukkaa pidettyä yllä millään, enkä myöskään saanut nostettua vastalaukkaa, jäi tehtävä meidän osalta aika surkeaksi. Teimme samaa myös oikeaan kierrokseen. Siinä laukka nousi selvästi helpommin ja pysyi paremmin yllä, mutta ei sitäkään kyllä kovin sujuvaksi voinut sanoa.

Tällaisena en muista Patea ennen ratsastaneeni, sillä yleensä se on todella kivasti menossa eteenpäin. Kyllä Pate tälläkin kerralla ajoittan myötäsi niskastaan pyöreäksi, mutta samalla se tahmautui ja muuttui kuuroksi pohkeelle. Asiaa ei tietenkään yhtään helpottanut se, että turhautumiseni kasvaessa lähdin heijaamaan lantiolla eteen aina kun käytin pohjetta. Tunnin jälkeen oli kyllä niin epäonnistujaolo, ettei hetkeen ole ollut.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

8.12. Sisäpohkeen läpiratsastus

Tälle tunnille sain ratsukseni Miron. Olin mennyt sillä kerran aiemmin, ja se oli ensimmäinen kerta kun käytimme Freejump Colliereita, joten en ollut päässyt kovinkaan paljon kiinni Miron toimintaan. Olin kuitenkin kirjoittanut tänne blogiin, että se oli mennyt kiltisti siihen suuntaan, mihin sitä ohjasin. Alkuverryttelynä ravasimme kenttää aluksi ympäri pitkin ohjin ja keventäen, ja pian siirryimme tekemään kolmikaarista kiemurauraa, edelleen pitkin ohjin ja keventäen. Miro kääntyi kolmikaariselle ihan hyvin, mutta sillä oli aika paljon vauhtia, joten en meinannut saada sitä suoristettua kunnolla kaarien välissä. Ope neuvoi minua hidastamaan sen vauhtia hidastamalla kevennystäni ja tarvittaessa tekemään pidätteitä ulko-ohjasta, mutta en saanut kroppaani oikein toimimaan, ja joka kerta kun yritin käyttää pohjetta kääntävästi, otti Miro siitä myös lisää vauhtia. Tunnin aiheena oli alunperin tarkoitus olla ihan muuta, mutta suunnitelmat muuttuivat lennosta ja päädyimmekin ratsas...
Lue lisää

11.1. Elämäni paras laukannosto (ja muita onnistumisen hetkiä)!

Olin yksityistunnilla rästimässä yhtä ryhmätuntia, jolle en päässyt. Ratsukseni sain ihanan Pason. Tunnin aiheeksi toivoin keinoja nopeuttaa ja keventää apujani, sillä kuten olen kirjoittanut, tuppaavat varsinkin pohjeapuni olemaan liian hitaita ja voimakkaita. Ihan hirveästi emme tähän kuitenkaan keskittyneet, mutta se ei haitannut, koska perusistuntaa parannettiin senkin edestä! Tunnin isoimpia teemoja oli seuraavat: 1. Ajattele istuntaa enemmän takareidelle, anna jalkojen halata hevosta ja siirrä kantapäätä taaksepäin. Erityisesti siirtymissä istu pystyssä. (Ei saa mennä etukenoon.) 2. Rentouta koko jalka lonkasta lähtien. Rentouta myös takapuoli. (Älä purista polvella.) 3. Kädet ovat oma erillinen yksikkönsä, jotka pystyvät pitämään kevyen, tasaisen tuntuman hevosen suuhun, vaikka keskivartalo tai jalat tekisivät ihan omiaan, kuten hölskyisivät tai puristaisivat. (Älä jännitä hartioita.) 4. Kaarteissa molemmat kyljet ovat yhtä pitkät. (Älä lähde kippaamaan ylävartaloll...
Lue lisää

28.3. "Laukkaväistö"

Ratsuna jälleen Masi, tunnin aiheena "laukkaväistö". Lainausmerkeissä siksi, että ope sanoi ettei laukassa voi tehdä puhdasta väistöä samalla lailla kuin käynnissä ja ravissa, mutta harjoituksena se on todella hyvä jumppaamaan hevosen takajalkoja. Minulla oli pitkästä aikaa mukana raippa ratsastuksessa, ja huh miten iso ero Masissa tapahtuikaan sen myötä :D Se reagoi pohkeeseen yllättäin paljon paremmin ja ratsastus tuntui sitä myötä kummasti paljon helpommalta. Väistöura oli sama kuin edellisillä kerroilla, eli pitkän sivun alusta kohti pituushalkaisijaa. Meidän ei kuitenkaan tarvinnut väistää pituushalkaisijalle saakka, vaan 1/4-linja riitti. Ennen väistön ratsastamista laukassa tulimme sitä muutaman kerran käynnissä ja ravissa. Jälleen väistö oikealle oli meille vaikeampi, vasemmalle sujui jopa hyvin. Laukassa ope käski meidän nostaa jalustimet kaulalle. Itsehän jännityin jo pelkästä ajatuksesta, että minun pitäisi laukata Masilla ilman jalustimia (Masi kun os...
Lue lisää