3.1. Uusi vuosi, vanhat kujeet

Vuoden ensimmäiselle tunnille sain ratsukseni Rudin. Tunnin aiheena oli toisaalta kulmien ratsastus, toisaalta puolipidäte.

Alkuverryttelimme jälleen pitkin ohjin siirtymiä ravin ja käynnin välillä. Rudi liikkui mukavan reippaasti eteenpäin, mutta reagoi apuihin todella hitaasti. Niin siirtymiset käyntiin kuin raviinkin tulivat todella pitkän odottelun jälkeen, enkä oikein saanut niitä terävämmiksi.

Seuraavaksi meidän piti ottaa ohjat tuntumalle ja tehdä käynnissä ennen jokaista kulmaa pysähdys, jotta saisimme hevosia paremmin kuulolle. Rudin kanssa sain tehtyä muutaman oikein hyvän pysähdyksen, muut olivat vähän sinne päin ja hitaita. Tämän jälkeen siirryimme raviin ja meidän piti tehdä ennen jokaista kulmaa kolmen askeleen käyntipätkä. Tässäkin Rudi reagoi pidätteisiini todella hitaasti, mutta hitaat raviin siirtymiset menivät kyllä osittain omaan piikkiini, sillä jäin odottelemaan kunnollisia käyntiaskelia niin pitkäksi aikaa, että olin jo myöhässä raviapujeni kanssa. [EDIT: Tähän minun piti vielä kirjoittaa siitä, että minulla oli tässä kevyen ravin aikana jokin ihan ihmeellinen - ja todella pitkä! - muistikatkos siinä, kummalle jalalle kuuluu keventää :D En millään saanut päähäni, kummasta etujalasta kevennys pitäisi katsoa, ja kun yritin järkeillä asiaa sen kautta, että kevennys on aina sisätakajalalle, en osannut viedä logiikkaa tästä eteenpäin, eli kumpi etujalka liikkuu yhdessä sisätakajalan kanssa! Lopulta olin melko varma, että kyllä se varmaan on sisäetujalka, ja keventelin sitten sen mukaan. Ei opekaan kumma kyllä sanonut tästä mitään. Sain järkeiltyä tämän sisätakajalka-ulkoetujalka-synkronoinnin vasta kotona tunnin jälkeen! Toki tunnilla keskityin samaan aikaan meidän tehtäväämme, mutta ei tällaisia muistikatkoksia silti enää tässä vaiheessa pitäisi tulla..! Pitää nyt oikeasti seurailla itseäni ja jos tällainen toistuu, asiasta kannattaa varmaan huolestua...]

Sitten meidän piti nostaa vasemmassa kierroksessa laukka ja laukata uraa pitkin. Lisäksi ennen jokaista kulmaa piti tehdä puolipidäte. Tässä vaiheessa olo oli kuin alkeiskurssilaisilla, sillä minulla oli vaikeuksia pitää Rudi laukassa, enkä ollut ainoa, ja meidän kolmen tuntilaisen ratsut eivät olleet alkuun ollenkaan yhtäaikaa laukassa... Lopulta sain Rudinkin laukkaamaan ja kun se laukkasi, se kiihdytteli todella epätasapainoisena ja oikoi kulmia ihan huolella. Itse jännityin sen vauhdista ja oikomisesta sen verran, että hyvän istunnan säilyttäminen oli vaikeaa. Lisäksi minusta tuntui, että pohkeeni eivät meinanneet pysyä ollenkaan paikallaan vaan heiluivat edestakaisin.

Laukan jälkeen nostimme jalustimet ylös ja ratsastimme harjoitusravia ympyrällä. Tässäkin meidän piti keskittyä tekemään puolipidätteitä saadaksemme hevoset aktiivisemmiksi takajaloistaan ja myötäämään kaulastaan. Aloin saada jo vähän kiinni tästä jatkuvien puolipidätteiden ideasta ja Rudin ravi parani ainakin vähän. Lisäksi minun oli helppo keskittyä istumaan suorana Rudin selässä ja rentouttaa jalkani. Ympyrän jälkeen siirryimme ratsastamaan loivakaarisia kiemurauria, edelleen ilman jalustimia. Alkuun päästiin ylävartaloni kallistelemaan puolelta toiselle, mutta vähitellen sain keskivartaloni kasaan ja pohkeet toimimaan paremmin, ja muistin keskittyä kääntämään pohkeilla. Lopulta minusta tuntui siltä, että sain pitkästä aikaa edes hieman kiinni riittävästä pohkeilla ratsastamisesta ja keskivartalon hallinnasta, jotka ovat koko syksyn olleet kateissa.

Lopuksi ratsastimme vielä lävistäjiä harjoitusravissa niin, että keskipisteeseen piti ratsastaa kolme käyntiaskelta. Ensimmäisellä kerralla Rudi käveli jälleen varmaan viisi-kuusi askelta, mutta seuraavilla kerroilla annoin sille raviavut nopeammin, ja pääsimme lähemmäs kolmea askelta.

Kokonaisuutena tunti oli vähän ristiriitainen. Toisaalta laukka tuntui todella hallitsemattomalta ja Rudi oikoi siinä kamalasti, toisaalta taas ravissa ilman jalustimia sain vihdoin ehkä vähän kiinni riittävästä pohkeella ratsastamisesta ja keskivartalon tuesta.

Mikä meni hyvin:

+ Suora harjoitusravi-istunta

+ Lopputunnista vahva keskivartalo ja aktiivinen pohkeella ratsastus

Missä jäi parannettavaa:

- Etenkin laukkaan olisi tarvinnut enemmän "poniratsastajan päättäväisyyttä", kun Rudi pudotteli raville ja laukassa oikoi reilusti

- Minun olisi pitänyt vaatia Rudilta heti alusta asti nopeampia reaktioita (raippa heti, jos pohje ei toimi!)