Tuntiratsastajan tarinoita

Tänään palasin "omalle" tallilleni kolmen viikon tauon jälkeen, kun oli aikuisratsastusmerkkikurssin ensimmäinen kerta. Ratsukseni sain ihanan Paten (muistin ottaa raipan mukaan!), ja lisäksi olin innoissani päästessäni kurssin pitävän opettajan tunneille pitkästä aikaa. Olen joskus ollut muutamalla hänen pitämällään tunnilla, mutta koskaan en ole päässyt niille säännöllisesti. Olin varma, että hän kiinnittäisi huomiota johonkin "uuteen" asiaan, johon vakiopettajani ja istuntakurssin opettaja eivät kiinnitä, enkä joutunut pettymään ^^ Kurssi kestää kolme tuntia. Tänään ensimmäisellä tunnilla keskityimme volttien ja ympyröiden ratsastamiseen, ja niillä harjoittelimme tarkkojen teiden ratsastamista. Ope sanoi, että koulukilpailuissa puolet arvosteltavan liikkeen pisteistä tulee jo siitä, että ratsastettu tie on kunnollinen ja tarkka, ja arvosteltava kohta tapahtuu oikeassa pisteessä. Ja sen takia jo helpoissa ohjelmissa painotetaan oikeiden teiden ratsastamista. ...

Istuntakurssin viimeisellä tunnilla menin jälleen Sulolla. Tällä tunnilla oli tarkoitus käyttää kuminauhoja, jotka aktivoisivat ratsastajien "kylkilihakset" (käyttiköhän ope sanaa sahalihas) avaamaan käsiä vakaina ulospäin ja toisaalta pitämään kädet riittävän edessä. Sulo kuitenkin oli eri mieltä kyseisen kuminauhan turvallisuudesta, joten minä sain tyytyä pelkkään ranteiden ympäri menevään kuminauhaan, jolloin kuminauhan vastus kättä eteenpäin viedessä puuttui (nyyh, tämä olisi ollut mulle just tärkeä treeni :( ) Sulo Ennen kuminauhojen kiinnitystä verryttelimme kyllä, mutten valitettavasti enää muista, mitä teimme ilman kuminauhoja ja mitä niiden kanssa. Joka tapauksessa tunnin aikana ratsastimme jälleen paljon loivakaarista kiemurauraa, jossa tarkoitus oli tehdä käsillä mahdollisimman vähän ja istunnalla mahdollisimman paljon. Ravikaaret onnistuivat Sulon kanssa aika hyvin, lukuun ottamatta sitä että vasemmassa kierroksessa en meinannut saada Suloa riittävän syväll...

Istuntakurssin toiseksi viimeisellä tunnilla ratsastin edelleen Sulolla. Tällä kertaa pääsimme vihdoin ulkokentälle, kun ei satanut eikä kenttä ollut liian märkä! Tunnin aiheena oli lapatuki. Ensin ratsastimme kevyttä ravia ohjat yhdessä kädessä ja "piirsimme" vapaalla kädellä isoa ympyrää etukautta ylös ja takakautta alas, myös suuntaa vaihtaen. Tämän harjoituksen aikana kaikki hevoset alkoivat ravata paljon reippaammin, ja Suloa sai jo vähän jarrutellakin. Seuraava tehtävä oli hakea lapaluut alas ja siirtää käsivarsia oikealta ratsastuspaikalta vaakasuoraan eteen ja taas takaisin, ja pitää lapaluut koko ajan hyvin alhaalla. Ensin en ihan ymmärtänyt tehtävänantoa vaan työnsin vaan nyrkkiä eteen matalalla. Kun ope huomautti asiasta ja nostin kädet oikeasti vaakatasoon, huomasin harjoituksen tehokkuuden. Lapoihin sai oikeasti keskittyä, että ne pysyivät alhaalla. Tämän jälkeen tulimme ravissa pituushalkaisijalle, jossa meidän piti vuorokerroin kiertää vartaloamme ...

Kurssin neljännelle kerralle sain ratsukseni jälleen tutun Sulon. Alkuun ratsastimme käynnissä ja ravissa yhdellä kädellä ohjista kiinni pitäen niin, että toinen käsi piti pitää ristiselällä ja tunnustella, että ristiselkä joustaisi mahdollisimman vähän. Käynnissä minulla oli taas välillä hankaluuksia pitää selkä suorana, mutta kun keskityin enemmän istuinluideni tuntemiseen, helpotti se vähän. Ravissa minusta tuntui, että sain selän pidettyä jo aika hyvin suorana. Laukkatehtävänä oli laukanvaihdot ravin kautta pituushalkaisijalla. Oikeaan kierrokseen nostot ja itse laukka sujuivat todella hyvin ja pystyin asettamaan ja taivuttamaan Suloa helposti kulmiin. Vasemman laukan nostot sen sijaan olivat hankalia (Sulo nosti todella helposti väärän laukan) enkä saanut Suloa taipumaan vasemmalle juuri yhtään. Lisäksi Sulo oikoi kulmissa vasemmassa kierroksessa todella paljon. Raviin siirtymisissä käytin liikaa kättä, vaikka olisin hyvin voinut keskittyä pelkkään istuntaan, Sulo olisi v...

Istuntakurssin kolmannelle tunnille en saanut Suloa, vaan uuden tuttavuuden Donnan. Neiti Pitkäkorva iloisena tunnille lähdössä... Aloitimme tunnin tutulla harjoituksella, jossa teimme siirtymisiä käynnin ja harjoitusravin välillä pelkällä istunnalla. Donna reagoi todella herkästi istuntaani, joten saimmekin tehtyä oikein kevyitä siirtymisiä. Seuraavaksi tehtävänämme oli tehdä samoja siirtymisiä mutta niin, että pidimmi ohjia vain yhdellä kädellä, ja toinen käsi oli rintalastan päällä paikallaan. Tämä ei saanut vaikuttaa lantion tai rintakehän asentoon millään tavalla. Tämän jälkeen meidän piti ottaa vahvemman puolen jalustin pois jalasta ja siirtyä keventämään ravia vain toinen jalustin jalassa. Olin yllättynyt siitä, miten helposti se sujui, kun kokonaan ilman jalustimia keventäminen oli niin hankalaa. Donna tosin ei oikein pitänyt harjoituksesta, vaan alkoi kiihdyttää raviaan vähän turhan paljon. Minulla oli oikea jalka pois jalustimesta, ja vasempaan kierrokseen huomasin...

Istuntakurssin toiselle tunnille sain ratsukseni jälleen Sulon. Olin vähän harmissani, kun en saanutkaan enää toista yksityistuntia, sillä tunnilla oli toinenkin ratsukko. En voi kuitenkaan valittaa, kun maksan kuitenkin neljän ratsukon tunneista :D Aloitimme jälleen ilman jalustimia. Alkuun haimme hyvän asennon, jossa istuinluut tuntuvat molemmat yhtä paljon. Seuraavaksi tehtävänämme oli nostaa molemmat jalat lonkasta asti irti hevosen kyljistä ilman, että lantiossa tapahtuu ylimääräistä liikettä. Tämä oli aika hankalaa, sillä lantioni ei tahtonut pysyä ollenkaan vakaana. Ope olisi myös halunnut minun nostavana jalkojani vielä vähän ylemmäs, mutta siihen lonkkani eivät taipuneet. Lisää venyttelyä siis... Ope muistutti myös kääntämään lonkkia vähän enemmän sisäkiertoon, jotta varpaani eivät sojoittaisi niin paljon ulospäin. Meidän piti myös nousta seisomaan suoraksi jalustimille, jotta jalka löytäisi oikean paikkansa. Tämän jälkeen verryttelimme kevyessä ravissa leikitellen ke...