10.7. Istuntakurssi 5/6
Istuntakurssin toiseksi viimeisellä tunnilla ratsastin edelleen Sulolla. Tällä kertaa pääsimme vihdoin ulkokentälle, kun ei satanut eikä kenttä ollut liian märkä!
Tunnin aiheena oli lapatuki. Ensin ratsastimme kevyttä ravia ohjat yhdessä kädessä ja "piirsimme" vapaalla kädellä isoa ympyrää etukautta ylös ja takakautta alas, myös suuntaa vaihtaen. Tämän harjoituksen aikana kaikki hevoset alkoivat ravata paljon reippaammin, ja Suloa sai jo vähän jarrutellakin.
Seuraava tehtävä oli hakea lapaluut alas ja siirtää käsivarsia oikealta ratsastuspaikalta vaakasuoraan eteen ja taas takaisin, ja pitää lapaluut koko ajan hyvin alhaalla. Ensin en ihan ymmärtänyt tehtävänantoa vaan työnsin vaan nyrkkiä eteen matalalla. Kun ope huomautti asiasta ja nostin kädet oikeasti vaakatasoon, huomasin harjoituksen tehokkuuden. Lapoihin sai oikeasti keskittyä, että ne pysyivät alhaalla.
Tämän jälkeen tulimme ravissa pituushalkaisijalle, jossa meidän piti vuorokerroin kiertää vartaloamme jompaan kumpaan suuntaan. Samalla piti huolehtia siitä, että lantio ei kippaan mihinkään suuntaan vaan ainoastaan vino vatsalihas tekee kiertotyön. Hevonen ei myöskään saanut asettua tai taipua kaulastaan kierron suuntaan, vaan sen pään piti pysyä suoraan eteenpäin. Tässä huomasin, että vasemmalle en meinannut saada kierrettyä vartaloani riittävän paljoa, vaan ope pyysi aina vaan enemmän kiertoa. Oikealle kiertäessä sain sitten keskittyä siihen, ettei ylävartalo kippaa oikealle vaan pysyy lantion päällä.
Seuraavaksi teimme laukannostoja pituushalkaisijalla vuoroin oikeaan, vuoroin vasempaan. Oikeat laukat Sulo nosti edelleen helposti, mutta vasemmalle oli jälleen todella vaikeaa.
Laukassa teimme myös loivakaarisia kiemurauria niin, että meidän piti vähentää istuntamme symmetrisyyttä hevosta kääntäessä, eli käytännössä "työntää" hevosta kääntymään liikuttamalla lantiota siltä puolelta enemmän. Oikeassa kierroksessa tämä toimi Sulon kanssa todella hyvin, eikä minun juuri tarvinnut koskea ohjiin. Sulo meni hienosti sinne, minne pyysin, ja asettui ja taipui helposti. Vasen kierros sen sijaan oli - yhä vain - hankala. Siinä en juurikaan päässyt harjoittelemaan lantiolla kääntämistä, kun kaikki keskittyminen meni laukan ylläpitämiseen. Loppua kohden Sulo alkoi jopa pudotella raville vastalaukkakaarteen kohdalla.
Ja jälleen ope käski minun pitää nyrkit ylempänä ja edempänä ja pystyssä. Muutaman kerran Sulo kyllä myötäsi ja pehmeni suustaan ja kaulastaan ihan selvästi, kun siirsin nyrkkejäni open kehotuksesta eteenpäin. Äh, kun ei ole peilejä, mistä tarkistaa itse omien palasten paikat :D
Kommentit
Lähetä kommentti