21.10. Syksyinen käyntimaasto

HIHSin jälkeisenä päivänä ei onneksi tarvinnut kärvistellä kokonaan ilman hevosia, sillä kävimme kaverini kanssa rauhallisella maastokävelyllä. Mä olen ratsastanut maastossa tosi vähän. Ratsastuskoulu-urani alkuaikoina käytiin kyllä maastossa säännöllisesti, mutta viimeisten vuosien aikana maastoilukerrat on laskettavissa yhden käden sormilla. Mulla ei ole minkäänlaista varmuutta maastossa, ja vielä täysin vieraalla ponilla maastoilu ilman "valvojaa" vähän hirvitti :D Onneksi ratsuna oli rauhallisen oloinen poni, ja tiedossa oli pelkkä käyntimaasto. Lisäksi saatiin mukaan kolmas hevonen taluttajan kanssa, mikä toi vähän lisää turvallisuuden tunnetta. "Joko mennään? Tää odottelu on tylsää-äää...." Hevosia kuntoon laittaessa aurinko paistoi ihanasti, mutta heti kun noustiin selkään, laskeutui jostain sumu kaikkialle! Selästä käsin Oona-ratsuni ei tuntunut liian pieneltä, sillä se oli aika roteva eikä kuitenkaan mikään pikkuponi. Mulla ...