3.10. Yhtä LUXusta

Tälle tunnille sain ratsukseni ihan uuden tuttavuuden - Lux oli saapunut tallille vasta pari päivää aikaisemmin Virosta. Lux on 8-vuotias iso (mutta aika siro) ruuna, ja pienestä uuden paikan jännityksestä huolimatta todella symppiksen ja kiltin oloinen.

Lux <3 Väri voi vähän hämätä, kun yritin muokata kuvasta vähän paremmin erottuvaa. Tallissa oli tosi hämärää, enkä halunnut käyttää salamaa, niin kuvanlaatu on aika surkea.

Kun menin ensimmäisen kerran Luxin karsinaan, se tuli iloisena ovelle vastaan. Se antoi laittaa riimun päähän helposti, mutta sen jälkeen piti tehdä perusteellinen tarkastus - Lux haisteli mun päätä varmaan viiden minuutin ajan :D Harjatessa se halusi tarkkaan tutkia kaikki harjat ja oli vähän levottoman oloinen, ainakin kun vertaa kokeneempiin kollegoihinsa, jotka seistä nököttävät hievahtamatta paikallaan. Satula mun piti hakea Luxille toisesta maneesista, joten sain talutella Luxia ennen tuntia vähän edestakaisin. Ei se pihallakaan mitenkään säpsyn oloinen ollut, lähinnä tasaisen jännittynyt eikä olisi halunnut pysähtyä hetkeksikään.

Tunnin aiheena oli tuttu harjoitus, jossa työstettiin pääty-ympyrällä hevosia paremmaksi. Katsomopäädyn ympyrä ratsastettiin oikeassa kierroksessa, siitä lävistäjän kautta sopivassa kohdin vaihto toiseen päätyyn. Ovipäädyn ympyrällä ratsastettiin vasemmassa kierroksessa ja sieltä vaihdettiin ympyrää rata poikkisuuntaan leikkaa -linjalla. Tällä kertaa keskityttiin erityisesti puolipidätteisiin.

Alkuun verryttelimme kuitenkin itsenäisesti. Lux tuntui mukavan reippaalta muttei juossut alta pois, joten pääsin hyvin keskittymään omaan ratsastukseeni. Muistin pitää käden edempänä kuin missä se olisi tuntunut luontevalta, muistin keventää suoraan ylös-alas ja muistin kiertää sekä lantiotani että rintakehääni menosuuntaan. Lisäksi muistin käyttää pohkeita "taaksepäin" sen sijaan, että olisin vain puristanut niillä. Lisäksi olen nyt vihdoin tainnut saada iskostettua selkärankaani sen, että esim. pohkeita käytettäessä niitä käytetään ja hellitetään saman tien, ja jos ei tullut reaktiota, niin sitten niitä käytetään uudestaan. Aiemmin kun jäin helposti vain puristamaan ja odottamaan reaktiota hevoselta. Joo, ihan perusjuttuja, mutta näin kerta viikkoon ratsastavana virheitä on pirullisen hidasta korjata :/ Eikä pitkät ratsastustauot ainakaan helpota asiaa, kun tauon jälkeen uudestaan aloittaessa saa taas opettaa itselleen nämä perusasiat jälleen kerran uudestaan.

Alkuverkan jälkeen aloitettiin tunnin varsinainen tehtävä ensin käynnissä. Meidän piti tehdä  useita puolipidätteitä (käsi ja istunta pidättää - hellittää - pohje pyytää eteen - hellittää) yhden ympyräkierroksen aikana. Lux oli näissä ihanan herkkä, vaikka alkuun en meinannutkaan saada tasaista tuntumaa sen suuhun vaan se kulki pää ylhäällä ja selkä alhaalla. Aika pian siirryimme harjoitusraviin, jossa meidän piti tehdä samalla idealla lähes-käyntiin-siirtymisiä. Luxin ravi tuntui aika isolta, mutta ihan istuttavalta. Ravissa pystyin myös paremmin ratsastamaan tuntumaa tasaiseksi. Siirtymiset sujuivat hyvin ja pystyin säätelemään raviakin ok:sti. Vasempaan kierrokseen (joka on kyllä minunkin vaikeampi suunta) Lux tuntui heittävän takaosaa sisälle todella helposti. Tiedä sitten, johtuiko se minusta vai hevosesta, vai onko se meidän molempien heikompi suunta.

Aika pian otimme myös laukkaa. Siinä oli sama tehtävä, eli ympyrällä työstää laukkaa hyväksi ja sopivassa kohdassa vaihtaa ympyrää ja suuntaa ravin kautta. Minun ja Luxin ensimmäinen suunta oli vasemmalle, enkä saanut laukkaa taaskaan nousemaan ensimmäisellä yrityksellä. Hienosti onnistuin unohtamaan laukan valmisteluista ne puolipidätteet, joita jo oltiin koko alkutunti harjoiteltu :D Kun sain laukan vihdoin nostettua, oli se kyllä ihanaa! Luxin laukka oli isoa ja etenevää, mutta pehmeää ja hallittua. Vähän niin kuin Masilla, mutta vähemmällä kädelle painamisella. Pystyin rentouttamaan jalkani ja käteni, ja sain laukassakin tehtyä puolipidätteitä (tosin en ehkä ihan yhtä hyvällä menestyksellä kuin ravissa). Oikea laukka varsinkin oli sellaista, että sain vain nauttia kyydistä! (Niin okei, oli meillä se tehtävä siinä laukassakin, mutta se taisi vähän unohtua siinä vaiheessa :D). Meidän koko tunnin isoimmat ongelmat taisi olla siinä vaiheessa, kun ympyrällä oli ruuhkaa ja jouduin siirtämään Luxin raviin. Lux olisi vaan halunnut jatkaa laukkaamista :D Uusi laukka nousi kyllä tosi hienosti ponnistaen sitten, kun sitä pyysin. Lux myös jopa pyöristyi aina muutamien askelten ajan laukassa.

Näiden verryttelyjen jälkeen nostimme välikäyntien aikana jalustimet kaulalle. Etukäteen mua vähän hirvitti, että mitenhän mahdan pysyä Luxin isoissa liikkeissä ilman jalustimia, mutta laukkaa me ei onneksi menty. Tehtävänä oli tehdä ensin puoli kierrosta harjoitusravia ja puoli kierrosta käyntiä niin, että siirtymiset tulivat aina pituushalkaisijaa ylitettäessä. Lux oli tosi täsmällinen siirtymään käyntiin (sain tehtyä siirtymiset pelkällä istunnalla), mutta raviin sitä oli vähän vaikeampi saada. Ope muistutti käyttämään raippaa jo heti toiselle kerralle, jos Lux ei ensimmäisistä pohjeavuista siirtynyt raviin. Ja tämä kyllä auttoikin, ja Lux reagoi sen jälkeen useamman kerran peräkkäin jo ensimmäiseen pohjeapuun. Ope käski mun myös pitää paremman kyynärkulman, jottei käteni jännity ja tule sitä kautta kovaksi. Ja minä kun kovasti keskityin pitämään käteni varmasti istunnan edessä :D Korjaan sitä siis näköjään jo vähän liikaa eteen. Lux myös jännittyi siitä, kun katsomoon tuli seuraavan tunnin ratsastajat. Ope neuvoi siinä vaiheessa ohittamaan katsomon ensin käynnissä ja ottamaan ravia siinä kohtaa vasta, kun hevonen ei enää käynnissä jännity niin paljoa. Aika pian Lux kyllä rentoutuikin ja pääsimme ohittamaan katsomon normaalisti. Minkäänlaisia sätkyjä tai varsinaisia vastusteluja Lux ei kyllä tehnyt, ainoastaan käänsi päätään katsomon suuntaan, eli siinä mielessä vaikuttaa ihan järkevältä ja luotettavalta tapaukselta. Mä olin myös itsestäni aika ylpeä, kun en jännittynyt katsomoon saapuneiden oman tuntinsa alkua odottavien pro-koulutätien katseista, vaan pystyin täysin keskittymään omaan ratsastukseeni ja jatkamaan niin kuin ennenkin. Lux alkoi myös pyöristyä hetkittäin.

Loppuun tulimme vielä siirtymisiä samoissa kohdissa mutta niin, että käyntiä tultiin vain muutama askel ja sitten jo heti siirryttiin takaisin raviin. Tässä(kin) Lux tuntui tosi kivalta! Tässä se pysyi pyöreänä jo aika pitkiä pätkiä ja muistaakseni myös siirtymisten läpi - aiemmin tunnilla siirtymiset meni ohjastuntuman osalta aika kehnosti, en tiedä heittikö Lux itse päätään niissä ylös vai enkö minä osannut pitää tuntumaa yhtä tasaisena (todennäköisesti jälkimmäinen). Sen siirtymiset oli teräviä ja se teki ne pienistä avuista, mä pystyin mielestäni istumaan harjoitusravissa hyvin (hitsi kun saisi jotain videota!) ja rentouttamaan jalkani, ja lisäksi sain pyydettyä Luxilta isompaa ravia ilman, että kummankaan pakka hajosi.

Loppuraveissa mun jalustimet tuntui tosi lyhyiltä, vaikka alkuverkassa mietin, että jäiköhän ne liian pitkiksi :D Eli ilman jalustimia ratsastus teki kyllä tehtävänsä lonkan rentouttamisessa! Ja Lux - se ravasi loppuravitkin pyöreänä, ja kun annoin sille vähän enemmän ohjaa, se ei noussut ylös eikä kiihdyttänyt vauhtiaan vaan jatkoi samaa tasaisen reipasta tahtiaan pitäen kuolaintuntuman samanvahvuisena.

Tällä tunnilla kaikki tuntui sujuvan ihan superhyvin! Lux tuntui ihan superkivalta hevoselta, ja löysin sen nappulat mielestäni aika hyvin. Mun oma kroppa toimi myös juuri niin kuin pitääkin, ja muistin keskittyä moniin tärkeisiin perusasioihin.

Mikä meni hyvin:
+ Muistin käyttää pohjetta "taaksepäin"
+ Muistin käyttää ja hellittää pohjetta
+ Muistin pitää käden edessä (jopa liian edessä)
+ Muistin kääntää lantiota ja rintakehää menosuuntaan
+ Muistin painaa lapoja alas
+ Muistin keventää pystyssä
+ Muistin tehdä paljon puolipidätteitä (mutten edelleenkään tarpeeksi ja oikeissa paikoissa)
(Hui kun tämä onnistumisten lista näyttää pitkältä :D Mutta tätä tapahtuukin ehkä kerta vuoteen ja on varmasti täysin ihanan Luxin ansiota! ^^)

Missä jäi parannettavaa:
- Laukannostojen valmistelu
- Käsi meni jo liian eteen, jolloin kyynärkulma suoristui liikaa
- Puolipidätteitä pitäisi muistaa tehdä valmistelevasti