10.10. Koulutunti Asterixilla

Tälle tunnille sain Asterixin, ja koska puomitunti meni pari päivää aikaisemmin kohtalaisen hyvin, odotin koulutunniltakin paljon. Toki osasin odottaa isojen askelten tuomia vaikeuksia varsinkin ravissa, mutta täytyy sanoa, että tällä kerralla ei kyllä ihan mennyt putkeen. Tunnin aiheena oli saada ympyrällä harjoitusravissa puolipidätteillä aikaan mahdollisimman pientä hiipimisravia, mutta toteutus jäi kauas siitä.

Vielä vähän huolestuttaa

Alkukäynneissä Asterix oli jo todella menevä, ja itse koetin keskittyä pitämään oman lantioni paikoillaan ja hakemaan sille ylös-alas-suuntaista liikettä eteen-taakse-liikkeen sijaan. En kyllä onnistunut tässä kovin hyvin, ehkä muutamien yksittäisten askelten ajaksi sain ajatuksesta ihan vähän kiinni.

Heti kun siirryimme ensimmäisen kerran raviin, Asterixista oikein tunsi sen voiman, jolla se raviin ponnisti. Valitettavasti myös vauhtia oli aika lailla liikaa, joten alkuun kaikki keskittymiseni meni ympyrällä pyörimiseen, muiden väistelyyn ja vauhdin hidastamisen yrittämiseen. Ja sitä se oli koko lopputunninkin. Alkuravien jälkeen muut nostivat jalustimet kaulalle (minulla ei käynyt mielessäkään) ja jakaannuimme kahdelle pääty-ympyrälle, joilla tosiaan piti tehdä miljoonia puolipidätteitä ja hakea niiden avulla ravia pienenpieneksi. Minulla oli jo riittävästi tekemistä siinä, että yritin istua harjoitusravissa, joten puolipidätteet jäivät aika vähälle. Jossain vaiheessa meidän piti myös tehdä aina pituushalkaisijaa ylitettäessä käyntiin siirtyminen, ja koska en saanut siirtymisiä onnistumaan mitenkään muuten, nostin käsiäni ylöspäin, mikä kyllä toimi pidätteenä tehokkaasti. Sain kyllä Asterixia hidastamaan vauhtiaan aina muutaman askeleen ajaksi, mutta heti kun löysäsin superpidätteen (pienemmillä ei ollut mitään vaikutusta), kiihtyi vauhti uudestaan. En siis oikein löytänyt oikeita nappuloita, enkä varsinkaan saanut hallittua omaa vartaloani Asterixin jättimäisissä askeleissa.

Tunnin jälkeen huomasin, että oikean polven sisäreunasta oli nahkat kuluneet pois n. 2 cm levyiseltä alueelta, kun olin pomppinut yrittäessäni istua harjoitusravia... Näin jälkikäteen tajusin, että minun olisi pitänyt varmaan jossain vaiheessa luovuttaa harjoitusravin suhteen ja keventäen saada hevoseen edes jonkinlainen kontrolli. No, Asterix vielä varmasti jännitti uutta paikkaa ja koska en saanut omaa kroppaani toimimaan, ei hevoseltakaan voinut odottaa muuta. Tykkään kyllä Asterixista, vaikka se vielä aika vaikea minulle onkin - siitä jotenkin tuntee, että se kyllä reagoisi hienosti, jos ratsastaja tekisi oikein. Tämän tunnin tehtävä ei ehkä ollut meille paras tässä vaiheessa - luulen, että jos Asterixin kanssa olisi saanut pyöritellä ympyröitä ja voltteja vapaammin, se olisi ehkä rauhoittunutkin paremmin. Nyt jouduin vain pidättämään sitä koko ajan enkä päässyt ratsastamaan pohkeella lähes ollenkaan.