7.10. Asterixilla yli puomien

Tänään olin ylimääräisellä tunnilla. Me mentiin puomeja ja tehtävänä oli kääntäminen ja siirtymiset puomien välissä. Ratsukseni sain toisen tallin uusimmista tulokkaista, eli Asterixin! Asterix on jo 17-vuotias ja se tuli samasta paikasta Virosta kuin Luxkin. Asterix toimi edellisen omistajansa kisahevosena kisaten aina 130-tasolle saakka. Nyt olenkin sitten päässyt testaamaan molemmat uudet hevoset ihan tuoreeltaan =)

Asterix on vielä aika reppana, kun stressaa uutta paikkaa :( Nuo valkoiset läntit sen päässä ovat likaa ja hikeä, jotka nousivat hikoilun takia karvan pintaan (kuva otettu minun tuntini jälkeen). Varusteiden riisumisen jälkeen Asterix pääsikin pesulle. (Huomaa, miten Linssilude-Lux haluaa mukaan kuvaan naapurikarsinasta xD )

Herra pitkäkorva <3 Ulkona tapahtui jotain jännää, jota oli pakko tuijottaa.

Asterixille muutto nykyiselle tallille oli kuulemma ollut vaikeampi kuin Luxille, ja parina ensimmäisenä päivänä sitä ei laitettukaan tunneille, koska se oli ollut aika vauhdikas. Nyt loppuviikosta se on näköjään kuitenkin jo tehnyt tunteja. Asterix oli jo tämän päivän aiemmilla koulutunneilla kuulemma katsellut esteitä innokkaana, joten mua vähän jännitti, miten innoissaan se liikkuu puomien seassa. Puinkin ihan suosiolla päälle turvaliivin, jos ei muuta niin tekemään mun omasta olosta turvallisemman.

Aluksi ope tarkisti jokaisen kevyen istunnan ensin käynnissä ja sitten ravissa. Mä en saanut käynnissä mitään parannuskehotuksia vaan mun istunta oli kuulemma just hyvä, mutta ravissa mun piti painaa kantapäätä enemmän alas, jotta mun pohje ei heilahda taakse jokaisella askeleella. Ajattelin tässä edellisellä estetunnilla opelta saamaani kommenttia, että pohkeilla voi aavistuksen "puristaa" (huono sanavalinta, tiedän), jotta ne pysyivät tasaisella tuntumalla. Tämä auttoikin ainakin vähän. Ravia keventäessä pohkeen heilahtelu oli vielä isompi ongelma kuin kevyessä istunnassa, kun Asterixin ravi oli niin isoa :D Sen takia mulla oli alussa vaikeuksia pitää tasaista tuntumaa myös Asterixin suuhun, kun kaikki keskittyminen meni keskivartalon ja jalkojen hallinnan yrittämiseen. Kun tajusin, että voin myös pyytää Asterixia hitaammaksi, homma helpottui jonkin verran. (Mä en muuten tajua, miksi mulla on tuommoinen jäätymisreaktio hevosen selässä - mä hirmu helposti jään vaan mielessäni voivottelemaan, että voivoi kun tämä hevonen nyt juoksee alta tai voivoi kun tämä hevonen ei nyt liiku riittävästi eteen. Ja mulle tulee vasta parin kierroksen tai yrityksen jälkeen mieleen, että niin mitäs jos mä PYYTÄISIN sitä hevosta hitaammaksi tai mitäs jos mä PYYTÄISIN sitä hevosta liikkumaan enemmän eteen.  Tai sitten tajuan kyllä pyytää, mutta ihan liian vähän ja sitten ihmettelen kun hevonen ei tottele. Ärsyttävää :D Ja jotenkin todella typerän tuntuista, kun koko ratsastuksen pointtihan on vaikuttaa siihen hevoseen... No mutta ainakin mä olen nyt tiedostanut tämän ongelman, sehän on ensimmäinen askel sen korjaamiseen, eikö niin :D)

Alkuverkkana tultiin kahta ravipuomiryhmää, havaintopiirros alla:

Toisessa ryhmässä oli neljä puomia ja toisessa muistaakseni kolme. Ensin tulimme tätä vasemmassa kierroksessa niin, että käänsimme pitkältä sivulta loivasti neljän puomin ryhmälle, jonka jälkeen meidän piti tehdä hyvä, lyhyt tie (pyöristetty 90 asteen käännös) kolmen puomin ryhmälle niin, että molemmat puomiryhmät ylitettiin keskeltä ja suorassa. Alkuun Asterix meinasi painua liikaa oikealle, jolloin korjasin sitä sisäkädellä enemmän vasemmalle - mielestäni ihan tosi vähän, mutta Asterix kääntyi jo liikaa vasemmalle. Parin yrityksen jälkeen ope neuvoi, että Asterix ei yliohjaudu samalla tavalla, jos käännän sitä pääosin vain pohkeilla (kumma juttu...) Kun keskityin siihen, että käteni ei tee mitään muuta kuin pitää tasaisen tuntuman suuhun (ja tarvittaessa puolipidätteitä vauhdin säätelemiseksi), ei tehtävässä enää ollut mitään vaikeaa.

Oikeaan kierrokseen tulimme samaa tietä mutta niin, että ensimmäisen puomiryhmän jälkeen piti siirtää hevonen käyntiin ja takaisin raviin taas ennen jälkimmäistä puomiryhmää. Tämä ei enää ollutkaan ihan niin helppoa, koska minulla oli suuria vaikeuksia istua Asterixin ravissa alas. Hölskyin siellä ihan miten sattuu, ja estejalustinpituus ohjasi minua vielä helposti etukenoon. En pystynyt ohjaamaan ja hidastamaan samaan aikaan, joten pari ensimmäistä yritystä meni vähän pitkiksi. Sen jälkeen, kun vain päätin hidastaa Asterixin käyntiin, tuli mitä tuli (ks. ylempää tuo jäätymisreaktiojuttu), homma alkoi sujua. Oikeassa kierroksessa Asterix myös tuntui aika vinolta niin, että vasen ohja tuntui tyhjältä ja Asterixin kaula tuntui olevan liikaa oikealla, vaikka otsa olikin suoraan eteenpäin. En tiedä, onko se niin vino vai reagoiko se vain minun istuntaan. Sain nimittäin eilen kuulla, että mun vasen lonkankoukistaja ja oikea takareisi on tosi kireät, joten ei ihme jos ne vetää mun lantiota vinoksi.

Välikäyntien jälkeen tulimme tehtävää vasemmassa kierroksessa niin, että neljän puomin ryhmä tultiin ravissa, puomien jälkeen siirrettiin hevonen käyntiin ja käynnistä nostettiin vasen laukka mielellään ennen jälkimmäistä puomia (puomiryhmä oli tässä vaiheessa typistetty yhdeksi ainoaksi maapuomiksi). Mikäli hevonen ei kuitenkaan tullut käyntiin riittävän ajoissa tai rehellisesti, ei laukkaa saanut nostaa ennen puomia, vaan noston piti tapahtua puomista riippumatta hyvästä käynnistä. Ensimmäiset yritykset minulla ja Asterixilla menivät muuten ihan hyvin, mutta koska en saanut Asterixia käyntiin riittävän ajoissa, tuli laukannostokin vasta puomin jälkeen. Asterix nosti laukan useimmiten helposti ja vaikka se laukkasikin isosti, ei se kuitenkaan tuntunut varsinaisesti kuumuvan. Se kyllä painoi vasen sisälapa edellä oikoen kulman, jolloin minulla oli vaikeuksia pysyä istumassa keskellä sitä ja valuin ulospäin. Tunnin jälkeen tajusin, että kulman lähellä ollut este saattoi houkutella Asterixia kääntymään aiemmin, mutta ei se kyllä tunnilla kertaakaan pyrkinyt väkisin tähtäämään esteelle. Kerran vasen jalkani jännittyi niin paljon, että jalustin putosi jalasta. Olin kuitenkin aika tyytyväinen siihen, että en tästä jännittänyt itseäni putoamaan, vaan sain itseni pidettyä edelleen hyvässä asennossa ja siirrettyä Asterixin ensin raviin ja siitä käyntiin. Eikä minulla ollut missään vaiheessa tätä härdelliä epätasapainoinen olo! (Jos vertaa esim. yhteen kertaan Bitonkalla joskus viime talvena, kun meinasin pudota sen selästä ilman jalustimia mennessä, niin nyt ei ollut mitään samanlaista lähelläkään tapahtua.) Kaksi kertaa sain tultua tehtävän oikein niin, että sain Asterixin käyntiin riittävän ajoissa (kun vaan vaadin siltä hidastamista loppuun asti) ja nostettua laukan ennen puomia.

Loppuun tulimme vielä puomit oikeassa laukassa yhden kerran. Asterix nosti laukan helposti, oli säädeltävissä suunnan suhteen, sen vauhti oli sopivaa eikä se alkanut painaa kädelle. Ainoastaan ratsastaja sai kehotuksen pitää kantapäät paremmin alhaalla :D

Lopuksi vielä ravasimme pari kierrosta keventäen.

Asterix vaikutti oikein kivalta tapaukselta! Sen ravi on kyllä todella isoa, enkä minä ainakaan pystynyt istumaan sitä alas ja keventäminenkin oli hankalaa. Laukka sillä oli hyvä istua, vaikka isoa olikin. Kun sain tasaisen tuntuman sen suuhun, tuntuma pysyi koko ajan samanlaisena, eikä Asterix esim. puomien jälkeen alkanut yhtään painaa kädelle. Muutamia pätkiä Asterix kulki ainakin käynnissä ja ravissa pyöreänä, lähinnä silloin kun sen jännittyessä ja vauhdin kasvaessa tajusin työntää omaa nyrkkiäni vähän eteenpäin. Silloi Asterix sekä rauhoittui että pyöristyi. Laukassa en ehtinyt kiinnittää huomiota tällaisiin, kun laukkapätkät olivat niin lyhyitä. Käynnissä sain myös muutaman askeleen verran tunnetta oman lantioni joustosta ylös-alas sen sijaan että se heiluisi eteen-taakse. Näitä paria askelta lukuun ottamatta lantioni heilui kyllä ihan iloisesti eestaas.

Mikä meni hyvin:

+ Tajusin rauhoittaa käden, vaikka alkuun halusin ohjata sillä liikaa

+ Pystyin melko hyvin ohjaamaan Asterixin aina keskeltä puomeja

+ Yhtä kertaa lukuun ottamatta sain laukat nostettua ensimmäisellä yrityksellä

+ Kun jalustin putosi laukassa, en jännittynyt vaan pysyin tasapainossa ja sain Asterixin siirrettyä ravin kautta käyntiin

Missä jäi parannettavaa:

- Lantio heilui käynnissä liikaa eteen-taakse

- Pohje heilui ravissa liikaa eteen-taakse
- Kantapää ei pysynyt riittävän alhaalla

- Jäin helposti vetämään Asterixin kiihdyttäessä vauhtiaan

- En vaatinut asioita riittävän jämäkästi