20.11. Pohkeenväistötreeniä

Tälle tunnille sain jälleen uuden tuttavuuden, Eemelin. Tunnin aiheena oli pohkeenväistö.

Vähän huono kuva, kun Eemelillä oli tunnin jälkeen kiire syödä. Eihän sitä nyt silloi ehdi poseerata...

Alkuverryttelynä ratsastimme tuttua ympyräharjoitusta, jossa C-päädyssä ratsastimme oikeaan kierrokseen ympyrällä työstäen hevosia hyväksi. Kun ratsu tuntui hyvältä, oikean kierroksen ympyrältä vaihdettiin suuntaa lävistäjäuralla. A-päädyssä ympyrällä ratsastettiin vasempaan kierrokseen, josta suuntaa vaihdettiin rata poikkisuuntaan leikkaa -linjalla takaisin C-päädyn ympyrälle. Ensin ratsastimme kevyessä ravissa, ja kun se alkoi sujua, siirryimme harjoitusraviin ja siitä hetken päästä laukkaan.

Eemelillä käytetään aina piuhoja, joten sopivan ohjastuntuman hakeminen oli alkuun vähän hankalaa. Eemeli kyllä vaikutti todella kivalta ja järkevältä ratsulta, ja piuhoista huolimatta se tuntui kuuntelevan ratsastajaa hyvin (minulla on vähemmän hyviä kokemuksia aiemmalta tallilta piuhoilla ratsastetuista hevosista, joista tuntui ettei niihin saa minkäänlaista otetta). Kevyessä ravissa minulla ei ollut juuri muita ongelmia kuin tasaisen ohjastuntuman hakeminen. Harjoitusravissa oli alkuun vaikea istua, ja ope käskikin minun tehdä paljon puolipidätteitä: istunta pidättää nopeasti, ja kun Eemeli kuuntelee, myötään istunnan normaalisti ja käytän samalla molempia pohkeita. Tämä toimikin ihan hyvin aina kun muistin sitä tehdä, mutta vieläkin useammin olisin saanut muistaa :D  Vähitellen ravi alkoi myös muuttua helpommaksi istua. Eemelin laukka oli todella isoa, sekä ylös- että eteenpäin. Minulla olikin välillä vaikeuksia mahtua laukkaamaan samalla ympyrällä toisten hevosten kanssa, jotka kulkivat Eemeliä hitaammin. Jalkani myös jännittyivät laukassa vähän, joten lyhyemmät jalustimet olisivat todennäköisesti olleet ihan fiksu valinta. Laukka vasemmalle tuntui vähän samalla tavalla vinolta kuin Asterixinkin kanssa. Yritin korjata istuntaani vähän joka suuntaan, mutten oikein huomannut millään korjauksella olevan vaikutusta Eemelin laukkaan. Vaikka Eemelin laukka olikin vauhdikasta, uskalsin silti käyttää pohkeita aika paljon, jolloin laukka muuttui rullaavammaksi ja helpommaksi istua.

Verryttelyn jälkeen siirryimme tunnin varsinaiseen tehtävään, eli pohkeenväistöihin. Ratsastimme ne niin, että pitkän sivun ensimmäisestä kirjaimesta lähdimme väistättämään kohti pituushalkaisijaa niin, että hevosten piti pysyä pitkän sivun suuntaisina. Väistö piti valmistella huolellisesti asettamalla hevosia ensin ulospäin, jonka jälkeen piti tehdä puolipidäte molemmilla pohkeilla ja (väistöstä katsottuna) ulko-ohjalla. Meidän piti myös ratsastaa väistöt ilman jalustimia, jotta jalkamme pysyisivät paremmin rentoina.

Alkuun minulla oli nappulat vähän hukassa Eemelin kanssa, mutta kun vaan sitkeästi käskin itseäni käyttämään enemmän pohkeita ja vähemmän kättä, alkoi homma sujua ihan kivasti. Ensin väistimme käynnissä vasemmalle. Siinä Eemelin vauhti meinasi vähän hyytyä ja se lähti kiemurtamaan jonkin verran. Se myös pyrki väistämään aika jyrkästi, joten jouduin ratsastamaan myös vasemmalla pohkeella aika paljon eteenpäin. Lisäksi ura oli koko ajan vähän ahdas, enkä oikein saanut pidettyä riittävän pitkää välimatkaa edelliseen ratsukkoon, jotta olisin pystynyt keskittymään väistöön täysin. Vastakkaisella pitkällä sivulla piti ravata harjoitusravia ja työstää hevosia puolipidättein. Suoralla uralla Eemeli tuntui vähän kiirehtivän ja menettävän ravin tahtia, enkä saanut sitä siinä korjattua, vaikka ympyröillä sen ravi tuntuikin todella hyvältä.

Kun väistö alkoi sujua käynnissä, tulimme sitä myös ravissa. Ravissa väistö sujui vähän käyntiä paremmin, kun Eemeli eteni paremmin. Ihanan helposti se kyllä väisti, vaikka minusta tuntui että säädin suurimman osan ajasta ihan mitä sattuu sen selässä.

Oikeaan kierrokseen käyntiväistö sujui paremmin kuin vasempaan, eikä Eemeli ollut ihan niin tahmea. Raviväistötkin sujuivat oikealle hyvin. Tässä pääsin myös pyörittelemään Eemeliä muutamilla ympyröillä, kun odotin omaa vuoroani, ja niissä se tuntui todella kivalta! Minun oli helpompi istua sen harjoitusravissa ilman jalustimia kuin niiden kanssa, ja Eemeli kuunteli kyllä ihanasti apujani! Pääsin asettamaan ja taivuttamaan sitä pohkeilla, eikä se yrittänyt kiemurrella mihinkään suuntaan ympyrältä. Ohjilla tehdyt pidätteet se myös hyväksyi hyvin, ja koetin kovasti keskittyä myös käyttämään istuntaani enkä pelkkää ohjaa. Eemelillä käytetään Masin estesatulaa, joka on kyllä ihan kamala istua :/ Sellainen kova ja jotenkin terävä, joten satula vähän pilasi muuten kivaa ratsastuskokemusta.

Loppuraveissa Eemeli kuunteli kivasti, kulki reippaasti mutta tahdikkaasti ja pääsin taas käyttämään hyvin pohkeitani. Mieluusti menisin Eemelillä uudestaankin, oli se sen verran herttaisen oloinen ja sen ratsastettavuus oli hyvä.