15.9. Lisäyksiä metsästämässä

Tällä kertaa sain ratsukseni Bitonkan. Tunnin aiheena oli ravissa taivuttaminen loivakaarisilla kiemuroilla ja volteilla sekä tuntuman säilyttäminen ravi- ja laukkalisäyksissä. Käytössä oli jälleen Freejump Collierit.

Aloitimme käynnissä ja teimme loivakaariset kiemuraurat muutaman kerran. Jo tässä meidän piti keskittyä pitämään lapaluut alhaalla ja tuntuma tasaisena. Bitonka tuntui hyväksyvän Collierin ihan hyvin. Kiemuraurilla yritin keskittyä pitämään kädet paikallaan ja käyttämään jalkaa mahdollisimman paljon, mutta Bitonka ei tässä vaiheessa vielä oikein taipunut.

Pian siirryimme tekemään samaa ravissa. Kiemura ja sen keskelle voltti piti ratsastaa kootumpaa ravia ja lyhyille sivuille minilisäykset. Itse kyllä unohdin kokonaan temponvaihtelut, sillä koko keskittymiseni meni tuntuman vakauttamiseen ja jalkojen käyttämiseen... Bitonka olisi ilmeisesti tarvinnut vielä enemmän jalkaa taipuakseen kunnolla ja tullakseen paremmin tuntumalle, vaikka minusta tuntui etten mitään muuta tehnytkään kuin käytin jalkaa :D Ope käski pitää pohkeet tuntumalla koko tehtävän ajan ja käyttää niitä tuntuman sisällä. En tosin pystynyt keskittymään tähänkään.

Seuraavaksi teimme ravilisäyksiä lävistäjillä. Bitonkalle ei tarvinnut kuin vähän näyttää pohjetta, niin vitsit millaista ravia se leiskautti menemään! Sellaista lisäystä en ollut koskaan aiemmin päässyt kokemaan - jopa minä tunsin selkään, miten Bitonka jousti jaloistaan ja "leijaili" askeleissa. Tahti kyllä kiihtyi lisäyksen aikana, mutta ei opekaan siitä mitään sanonut.

Ravilisäysten jälkeen siirryimme laukkatehtävään. Alkuun keräännyimme pääty-ympyrälle ja nostimme käynnistä laukan tuntumaa vasten. Tässä oikeassa kierroksessa Bitonka nosti laukan oikein kivasti ja sain pidettyä oman istuntani kasassa. Sitten teimme yksitellen lisäyksiä pitkälle sivulle. Tässäkin Bitonka oikein loisti - laukan eroa ei voinut olla huomaamatta. Takaisin hitaampaan laukkaa siirtyminen ei ollut yhtä helppoa, vaan Bitonka olisi halunnut jatkaa kiihdyttelyä. Muutaman laukkalisäyksen jälkeen kiinni ottaminen muuttui jo lähes mahdottomaksi.

Vaihdoimme suuntaa ja teimme saman homman vasempaan kierrokseen. Bitonka ei millään olisi halunnut kävellä alkuun, vaan aina kun menin hitusenkaan takakenoon, Bitonka siirtyi saman tien raviin. Kun vihdoin pääsimme laukkaan saakka, en enää saanut omaa istuntaani pidettyä mitenkään päin kasassa, vaan Bitonka sai vedettyä itsensä pitkäksi enkä saanut käsiäni pidettyä enää paikoillaan, vaan ne heiluivat Bitonkan pään mukana. En ehtinyt tehdä kuin yhden lisäyksen, mutta hyvä niin, sillä Bitonka otti siitä kierroksia niin paljon, että oma pakkani hajosi ihan kokonaan. Lisäys itsessään meni vielä ihan ok, mutta takaisin kiinni ottaminen ei - jännityin jaloistani niin paljon, että suurin osa painostani siirtyi jalustumille, kun yritin pidättää Bitonkaa, enkä päässyt istumaan kunnolla satulaan. Jouduin tekemään pari isoa ympyrää ja heittämään raippani pois, ennen kuin sain Bitonkan hiljentämään raviin. Sen jälkeen se ei edelleenkään olisi halunnut kävellä yhtään, vaan ravi olisi ollut paljon kivempaa... Loppuravitkin menivät ihan muutamaa viimeistä askelta lukuun ottamatta kamalaksi juoksuksi, kun itse en enää jaksanut pitää istuntaani kasassa (ja keventäessä se oli muutenkin vaikeampaa), ja Bitonkaa ei pelkkä ravailu olisi jaksanut kiinnostaa. Yritin kuitenkin kovasti edelleen pitää lavat alhaalla, itseni pystyssä ja taivutella Bitonkaa pohkeilla. Kun vihdoin sain edes muutaman rauhallisemman askeleen, siirryin saman tien käyntiin.

Tunti meni kokonaisuudessaan ihan ok:sti. Pystyin keskittymään Collieriin ihan hyvin, joskaan en niin hyvin kuin edellisellä viikolla Sanin kanssa. Collierin kanssa ongelmanani on, etten aina tiedä, mikä tuntuma tulee Collierista ja mikä ohjan välityksellä hevosen suusta, joten en osaa arvioida, millä lailla ohjaa pitäisi käyttää. Muistin ajatella myös pohkeita, ja jopa voimistuen, mihin en aiemmilla Collier-kerroilla ole pystynyt uhraamaan ajatustakaan. Lopputuntia kohden oma istuntani väsähti täysin, mutta siihen asti Bitonka tuntui oikein mukavalta, muttei kaikkein helpoimmalta. Ja ne lisäykset - ihan eri luokkaa normaaliin tuntihevoseen verrattuna! Bitonka taisikin voittaa ratsastajansa kanssa muutaman mestaruuden (seura- ja alue-) parin edellisen viikon aikana, joten kaikki tämän päivän mokat menevät ihan täysin minun piikkiini - hevonen kyllä varmasti tekisi, jos minä osaisin pyytää.

Mikä meni hyvin:

+ Collierin kanssa sujui ihan ok:sti

+ Muistin keskittyä käyttämään jalkaa voimistuvana apuna

+ Muistin kiittää Bitonkaa hienoista lisäyksistä

Missä jäi parannettavaa:

- Enemmän jalkaa

- Vasemmassa laukassa istunta hajosi