22.9. Vanhat virheet ovat täällä jälleen
Tälle tunnille sain ratsukseni Jasminin, joten kerrankin ei tarvinnut aloittaa hevoseen tutustumista ihan alusta. Tosin edellinen tunti Jasminin kanssa ei mennyt kovin hyvin, joten odotukset eivät olleet kovin korkealla. Tunnin aiheena oli hevosen kokoaminen, jossa käytimme apuna johtavaa ohjaa. Minulla oli jälleen käytössä Freejump Collier.
Heti alkuraveissa meidän piti keskittyä siihen, että molemmilla ohjilla on tasainen tuntuma, eikä varsinkaan sisäkäsi vedä yhtään taaksepäin. Minusta tuntui, että sain pidettyä tuntuman tasaisena, ja ainakaan en päässyt vetämään taaksepäin, kun Collier esti sen. Ulkokäsi saattoi tosin karata vähän liian suoraksi. Jasmin heilutteli päätään aika paljon eikä rauhoittunut tuntumalle, mutta muuten se tuntui hyvältä - tahti oli tasainen ja sain säädeltyä sitä, ja Jasmin meni sinne minne halusin.
Pian keräännyimme pääty-ympyrälle ravissa. Tehtävänä oli ratsastaa lyhyt pätkä kootumpaa ravia ja loput ympyrästä enemmän eteen. Pohkeita piti käyttää siinä vaiheessa, kun paino on jalustimilla (kevennys ylhäällä) - tämä oli vaikeaa. Jälleen ulkokäsi tasaiselle tuntumalle, sisäkädellä johtava ohja ja sisäjalka pitää hevosen uralla. Minulla oli edelleen vaikeuksia pitää ulkokäsi riittävän takana, sillä Collierin kanssa en tunne, mikä veto tulee Collierista ja mikä hevosen suusta. Ope käski minun jatkuvasti pitää ulkokäden paremmin paikallaan ja kyynärkulman hyvänä... Myöskin riittävän tilan saaminen ympyrällä oli haastavaa, sillä Jasminin ravi oli isompaa kuin edellä menneiden hevosten, eivätkä nämä hitaammat pitäneet omaa ympyräänsä pienenä. Lisäksi heti jos Jasminilla oli edessään enemmän tilaa, lähti se spurttaamaan ja otti välimatkan kiinni -.- Jouduin välillä tekemään voltteja saadakseni lisää tilaa, mutta sekään ei auttanut pitkään enkä täten pystynyt keskittymään omaan tekemiseeni niin paljon, kuin olisin halunnut.
Seuraavaksi teimme samaa harjoitusravissa. Minun oli ihan mahdotonta istua Jasminin ravissa silloin, kun se spurttaili, mutta pieniä hetkiä hitaampia ravia onnistuin välillä istumaan. Tässä huomasin, että jos yhtään yritin kädellä pitää Jasminia, se vain painoi vauhdikkaammin eteenpäin, mutta kun hölläsin kättä ja käytin enemmän jalkaa, Jasmin rauhoittui vähän. Kunnes se taas spurttasi seuraavan kerran... Muutaman kerran jatkoimme ympyrältä pitkän sivun avoa samalla ajatuksella, eli ulkokädellä vakaa tuntuma, sisäkäsi johtaa ja sisäjalka pitää hevosen uralla. Meidän avot olivat aika kiemurtelevia, sillä en jälleen saanut keskityttyä sekä käteen että jalkaan yhtä aikaa. Tunnilla turhauduin ihan kunnolla ympyrätyöskentelyn toimimattomuuteen, kun minusta tuntui ettei Jasmin kuuntele pidätteitäni yhtään. Pari päivää asiaa vatvottuani tajusin, että jälleen kerran kaikki johtui minusta - vanha ongelmani, josta aloin ennen taukoa päästä jo vähän eroon, oli nimittäin palannut: keskityin niin paljon sisäkädellä asettamiseen, että unohdin tuen pitämisen ulkokädellä, jolloin Jasmin ei tietenkään voinut liikkua oikein. Ärsyttää, sillä tosiaan ennen taukoani pääsin tämän ongelman kanssa jo ihan kivaan vaiheeseen, mutta nyt joudun taas aloittamaan siihen keskittymisen alusta. Eikä Collieriin keskittyminen ainakaan yhtään helpota asiaa.
Tämän jälkeen otimme ympyrällä laukkaa. Tässä ahtausongelma oli ehkä vielä selvempi kuin ravissa, ja tuntui että sain koko ajan pyöritellä voltteja, jotten olisi ratsastanut edellä menevän hevosen päälle. Volteilla sain Jasminin laukkaa vähän kiinni ja pääsin istumaan sitä paremmin, mutta jälleen Collier tuntui haittaavan hyvän tuntuman säilyttämistä. Jasmin kuitenkin nosti ja säilytti laukan huomattavan paljon paremmin kuin edellisen kerran sillä ratsastaessani, eikä se juminut paikoilleen oikeastaan kertaakaan. Muutaman kerran se yritti, mutta sain sen takaisin liikkeelle todella helposti. Jossain vaiheessa turhauduin Collieriin niin paljon, että otin ulkokädellä kiinni kauhukahvasta saadakseni käden vihdoin pysymään paikallaan. Jasmin hyväksyi tasaisen tuen ihan samantien ja tuli suustaan todella kevyeksi. Ärsytti tyhmä Collier entistä enemmän :D Laukassa meidän ei tarvinnut tulla pitkälle sivua avoa, vaan meidän piti muutaman kerran koota hevosten laukkaa. En tiedä, kuinka oikeaoppisesti tässä onnistuin, mutta ainakin Jasminin laukka oli lyhyempää ilman, että se olisi koko ajan tuntunut olevan putoamassa raville. Jossain siis onnistuinkin tunnin aikana. Lisäksi teimme muutaman kerran puolirataleikkaan, jonka jälkeen puoliympyrän vastalaukassa. Tämä onnistui meiltä aika hyvin, ja vaikka ope edelleen kommentoi "pidä ulko-ohja tuella", Jasmin meni sinne minne pyysin, piti yllä laukan eikä lähtenyt kiihdyttelemään.
Loppuraveissa pidin taas hetkittäin kiinni kauhukahvasta, ja Jasmin kulki niin paljon paremmin! Pyöreänä, kevyenä, rauhallisena. Minulla ei vain ilmeisesti ole keskivartalossani riittävästi voimaa saadakseni Collierin toimimaan, niin kuin sen on tarkoitettu.
Loppuraveissa pidin taas hetkittäin kiinni kauhukahvasta, ja Jasmin kulki niin paljon paremmin! Pyöreänä, kevyenä, rauhallisena. Minulla ei vain ilmeisesti ole keskivartalossani riittävästi voimaa saadakseni Collierin toimimaan, niin kuin sen on tarkoitettu.
Kokonaisuudessaan tunti meni todella huonosti, mutta kuitenkin paremmin kuin edellinen kerta Jasminin kanssa, ja oli siellä muutamia hyviäkin hetkiä. Tärkein oppi tästä tunnista oli, että minun pitää oikeasti alkaa taas keskittyä ulkokäden pitämiseen riittävän takana (tarjota tuntuma sillä) ja sisäkäden rentouttamiseen.
Kommentit
Lähetä kommentti