25.7. Kesäkurssi: Aikuisratsastusmerkin kouluohjelma 2/3

Kesäkurssin toiselle tunnille sain ratsukseni Venlan. Tunnin aiheena olivat aikuismerkkiohjelman voltit ja pohkeenväistöt.

Aloitimme tunnin ratsastamalla käynnistä pysähdyksiä hyödyntämällä mahdollisimman paljon hengitystä: valmistellaan pysähdys hengittämällä syvään sisään, ja pysäytetään hevonen uloshengityksellä. Venlan kanssa pysähdyket olivat alkuun vähän tahmeita. Venla hidasti kyllä käyntiään helposti, mutta pysähdykseen saamiseksi jouduin käyttämään myös ohjaa. Vähitellen homma kuitenkin parantui ja pystyin käyttämään koko ajan vähemmän ja vähemmän kättä. Teimme siirtymisiä myös käynnin ja harjoitusravin välillä. Venlan ravissa en kyllä osannut istua yhtään! Miten se voikin tuntua niin pompottavalta. Asiaa ei yhtään helpottanut se, että Venlan koulusatula on minulle vähän väärän mallinen. Polvituki ohjaa jalkaani vähän liian suoraksi, ja jos pitäisin jalan siinä kohdassa, missä se satulan ohjaamana tuntuisi luontevalta, olisi jalustin liian pitkä ja keventäminen vaikeaa (kokeilin kyllä...) Kun lyhensin jalustimia reiällä, painoi polvituki polveni kauemmas hevosesta ja tuntui, etten saanut silloin sisäreittäni ja pohjettani pysymään kiinni hevosessa. Tämä ongelma minulla on tietty ollut aiemmillakin kerroilla Venlalla ratsastaessani.

Venla oli oikealle selvästi jäykempi, ja ope neuvoikin minua tekemään selkeitä sisäohjan pidätteitä oikeassa kierroksessa, jotta saisin sen sisälapaa jarrutettua. Tässä huomasin, että sisäkäteni lähti helposti väärälle puolelle hevosen kaulaa, kun Venla lähtikin kääntymään oikealle pelkän asettumisen ja taipumisen sijaan. Tämä sisäkäden kaulan yli siirtymisongelma minulla oli joskus tosi paha, ja käsi lähti seikkailemaan kaulan väärälle puolelle melkein jokaisessa kulmassa, jokaisella voltilla ja ympyrällä. Olin jo päässyt siitä eroon, kun keskityin enemmän ulkoapuihini. Jatkossa pitää keskittyä käyttämään vielä enemmän pohjetta tällaisessa tilanteessa, jottei hevonen lähde oikomaan sisälle, ja avata kättä mieluummin johtavalle ohjalle.

Pohkeenväistöt oli Venlan kanssa helppoja. Meidän piti tehdä niitä niin kuin ne ohjelmassa tulevat, eli aloittaa sopivasta kohtaa ja päätyä pitkän sivun viimeisen kirjaimen kohdalle. Minua ope neuvoi katsomaan aina tavoitepistettä (pidin jostain syystä katseeni suoraan eteenpäin, jotta näen että hevonen pysyy suorana :D ) ja varomaan sitä, ettei takaosa lähde johtamaan liikettä. Venlan käynti myös vähän sammui väistön aikana.

Ohjelman voltteja ja ympyröitä harjoittelimme muistaakseni niin, että molempiin päätyihin laukkasimme pääty-ympyrän, siitä pitkällä sivulla siirtyminen raviin ja harjoitusravissa voltti kummankin pitkän sivun viimeisen kirjaimen kohdalle, jonka jälkeen taas lyhyen sivun keskeltä laukannosto. Venla nosti laukat tosi helposti ja laukkasi kivasti omalla moottorilla. Oikeassa kierroksessa sain tässäkin tehdä paljon sisäohjan pidätteitä, jotta Venla alkoi taipua ympyräuralla. Ravivoltit ovat ohjelmassa 10 metriä halkaisijaltaan, joten niiden tuli jäädä metrin päähän lyhyestä sivusta. Venlan kanssa ravissa oli istuntaa lukuun ottamatta aika helppoa, sillä se meni sinne, minne pyysin, kunhan vain tiesin itse, minne pitää mennä.

Tälläkin tunnilla muistin ajatella nyrkkejäni eteen- ja ylöspäin. En kuitenkaan huomannut sillä mitään vaikutusta Venlan tuntumaan. Alkutunnista Venla oli kädelle aika kevyt, mutta jossain vaiheessa pitkillä ohjilla kävelyn jälkeen se muuttui taas aika vahvasti edestä. En tiedä, otinko sitten eripituiset ohjat vai mistä tämä johtui, mutta joka tapauksessa oikeanlaisen tuntuman etsiminen Venlan kanssa jatkuu vielä...

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

8.12. Sisäpohkeen läpiratsastus

11.1. Elämäni paras laukannosto (ja muita onnistumisen hetkiä)!

28.3. "Laukkaväistö"