25.8. Aikuisratsastusmerkki

Viime perjantaina pääsin suorittamaan aikuisratsastusmerkkiä. Ratsukseni sain Paten. Alkuun verryttelimme melko itsenäisesti ja sen jälkeen suoritimme radan (meitä oli yhteensä kolme ratsukkoa).

Alkuun Pate oli aika jännittynyt, joten mietin että mitähän tästä oikein tulee. Keskityin kuitenkin ratsastamaan sen hyvin kulmiin ja taivuttamaan sisäänpäin, joten vähitellen sen kyttäys väheni. Verryttelyssä Paten pysähdykset menivät vähän pitkiksi, joten totesin että ne pitää valmistella hyvissä ajoin. Peruutukset olivat hankalia joka kerta, Pate lähti helposti kiemurtamaan (enkä minä itse muistanut ihan aina myödätä jokaisen askeleen jälkeen). Laukannostot eivät kumpaankaan suuntaan onnistuneet ensimmäisellä yrittämällä, mutta myöhemmin jo paremmin. Pohkeenväistö oli tahmeaa ja Pate taivutti kaulaansa helposti liikaa. Ravivolteilla Paten vauhti hiipui, mutta kun tajusin että voi pyytää sitä voltin aikana molemmilla pohkeilla eteen (miten monta joskus oppimaansa asiaa voi hevosen selässä unohtaa? :D ), alkoi se jo vähän pyöristyä kaulastaan.

Minun suoritusvuoroni oli viimeisenä, joten sain mukavasti aikaa verrytellä Patea vielä lisää. Se tosin oli tehnyt jo kaksi tuntia alle, joten lihasten lämpenemiseen se ei aikaa tarvinnut, vaan lähinnä verryttely toki palveli minua, kun sain haettua Paten nappuloita ja teetettyä sille merkkisuoritusohjelman asioita.

Itse suoritus meni yllättävän hyvin. Sisäänratsastus harjoitusravissa tuntui hyvältä, siitä 6,5. Ensimmäinen puolirataleikkaa ja ravivoltti toivat jopa seiskan! Toisessa vauhti vähän hiipui, siitäkin silti 6,5. Lävistäjällä en osannut laskea käyntiaskeleita ja niitä tuli liikaa, joten numeroksi "vain" 6. Pohkeenväistö oikealle oli ihan ok, siitä 6,5 ja kommenttina "ajoittain kaula taipuu". Ravipätkä toi jälleen seiskan. Pysähdys ja peruutus 6, peruutus ei tosiaan ollut kovin sujuva. Käyntiväistö vasemmalle oli todella takkuinen, siitä vain 5,5 ja lisäksi "kaula taipuu liikaa". Hyvä että sain Paten pidettyä liikkeessä... Lävistäjä vapain ohjin sujui yllättävän helposti, vähän Pate siinä kiemurteli mutta ei kovin paljoa. Numeroksi 7 ja "vetävä askel". Vasemman laukan nosto oli ihan ok, siitä 6. Keskiympyrällä Pate sitten päätti pudottaa raville, ja koska en saanut sitä siitä suoraan nostamaan uutta laukkaa, otin käyntiin asti ja nostin rauhassa uuden. Tästä häsellyksestä johtuen numeroksi vain 4,5, mutta sainpahan laukan nostettua uudestaan! Lävistäjällä laukka hyytyi, 5. Oikean laukan nostosta 6,5, pääty-ympyrästä 6, lävistäjä jälleen 5,5. Askeleen pidennys keventäen 5,5, siitä kommenttina "ei eroa", vaikka minusta Pate kyllä lähti enemmän eteen :D Keventäminen kai haittasi hahmottamiskykyäni... Lopputervehdys 7 ja "suora". Alakerrassa ratsastajan asennosta 6, vaikuttamisesta 6, teiden seuraamisesta 6,5 ja kuuliaisuudesta 5,5. Ope kaipasi enemmän tehokkuutta vaikuttamiseen ja hevosta paremmin pohkeen eteen.

Kokonaistulos 60,8 %, mihin olin oikein tyytyväinen! Laukkahäsellys söi toki pisteitä jonkin verran, ja loppua kohden Paten vauhti tosiaan hiipui. En kuitenkaan unohtanut rataa kertaakaan ja pysyin rauhallisena laukkahäsellyksen aikanakin, ja sain laukan nostettua uudestaan. Laukassa minulla oli jotenkin todella hutera olo, joten todennäköisesti itse jarrutin Paten vauhtia tiedostamattani. Sain kuitenkin neljästä kohdasta arvosanaksi 7, mikä on enemmän kuin koskaan ennen ^^

Mikä meni hyvin:
+ Muistin radan
+ Varsinkin alussa muistin vaikuttaa hevoseen
+ Virheen sattuessa pysyin rauhallisena ja tein nopeasti päätöksiä tilanteen korjaamiseksi

Missä jäi parannettavaa:
- Hevoseen enemmän vauhtia
- Laukassa oli jostain syystä vaikea istuna rentona ja rauhassa
- Pohkeenväistöt...
- Hevosen reippaudesta olisi pitänyt huolehtia loppuun saakka

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

8.12. Sisäpohkeen läpiratsastus

Tälle tunnille sain ratsukseni Miron. Olin mennyt sillä kerran aiemmin, ja se oli ensimmäinen kerta kun käytimme Freejump Colliereita, joten en ollut päässyt kovinkaan paljon kiinni Miron toimintaan. Olin kuitenkin kirjoittanut tänne blogiin, että se oli mennyt kiltisti siihen suuntaan, mihin sitä ohjasin. Alkuverryttelynä ravasimme kenttää aluksi ympäri pitkin ohjin ja keventäen, ja pian siirryimme tekemään kolmikaarista kiemurauraa, edelleen pitkin ohjin ja keventäen. Miro kääntyi kolmikaariselle ihan hyvin, mutta sillä oli aika paljon vauhtia, joten en meinannut saada sitä suoristettua kunnolla kaarien välissä. Ope neuvoi minua hidastamaan sen vauhtia hidastamalla kevennystäni ja tarvittaessa tekemään pidätteitä ulko-ohjasta, mutta en saanut kroppaani oikein toimimaan, ja joka kerta kun yritin käyttää pohjetta kääntävästi, otti Miro siitä myös lisää vauhtia. Tunnin aiheena oli alunperin tarkoitus olla ihan muuta, mutta suunnitelmat muuttuivat lennosta ja päädyimmekin ratsas...
Lue lisää

11.1. Elämäni paras laukannosto (ja muita onnistumisen hetkiä)!

Olin yksityistunnilla rästimässä yhtä ryhmätuntia, jolle en päässyt. Ratsukseni sain ihanan Pason. Tunnin aiheeksi toivoin keinoja nopeuttaa ja keventää apujani, sillä kuten olen kirjoittanut, tuppaavat varsinkin pohjeapuni olemaan liian hitaita ja voimakkaita. Ihan hirveästi emme tähän kuitenkaan keskittyneet, mutta se ei haitannut, koska perusistuntaa parannettiin senkin edestä! Tunnin isoimpia teemoja oli seuraavat: 1. Ajattele istuntaa enemmän takareidelle, anna jalkojen halata hevosta ja siirrä kantapäätä taaksepäin. Erityisesti siirtymissä istu pystyssä. (Ei saa mennä etukenoon.) 2. Rentouta koko jalka lonkasta lähtien. Rentouta myös takapuoli. (Älä purista polvella.) 3. Kädet ovat oma erillinen yksikkönsä, jotka pystyvät pitämään kevyen, tasaisen tuntuman hevosen suuhun, vaikka keskivartalo tai jalat tekisivät ihan omiaan, kuten hölskyisivät tai puristaisivat. (Älä jännitä hartioita.) 4. Kaarteissa molemmat kyljet ovat yhtä pitkät. (Älä lähde kippaamaan ylävartaloll...
Lue lisää

28.3. "Laukkaväistö"

Ratsuna jälleen Masi, tunnin aiheena "laukkaväistö". Lainausmerkeissä siksi, että ope sanoi ettei laukassa voi tehdä puhdasta väistöä samalla lailla kuin käynnissä ja ravissa, mutta harjoituksena se on todella hyvä jumppaamaan hevosen takajalkoja. Minulla oli pitkästä aikaa mukana raippa ratsastuksessa, ja huh miten iso ero Masissa tapahtuikaan sen myötä :D Se reagoi pohkeeseen yllättäin paljon paremmin ja ratsastus tuntui sitä myötä kummasti paljon helpommalta. Väistöura oli sama kuin edellisillä kerroilla, eli pitkän sivun alusta kohti pituushalkaisijaa. Meidän ei kuitenkaan tarvinnut väistää pituushalkaisijalle saakka, vaan 1/4-linja riitti. Ennen väistön ratsastamista laukassa tulimme sitä muutaman kerran käynnissä ja ravissa. Jälleen väistö oikealle oli meille vaikeampi, vasemmalle sujui jopa hyvin. Laukassa ope käski meidän nostaa jalustimet kaulalle. Itsehän jännityin jo pelkästä ajatuksesta, että minun pitäisi laukata Masilla ilman jalustimia (Masi kun os...
Lue lisää