29.8. Masilla pitkästä aikaa!

Tälle tunnille sain ratsukseni pitkästä aikaa Masin - edellisestä kerrasta sen kanssa ehtikin kulua jo kolme kuukautta! Tämän tunnin aiheena oli tarkkuus, ja ratsastimme erilaisia tehtäviä pisteestä pisteeseen (kouluradan kirjaimesta toiseen). Tarkoituksena oli myös pitää lyhyttä raippaa poikittain peukaloiden alla, jotteivät kädet heilu omiaan. Laukkatyöskentelyn aikana kyllä luovuin omasta raipastani, kun ohjat ei muuten meinanneet pysyä käsissä...

Aloitimme ratsastamalla ravi-käynti-siirtymisiä suoraan kevyestä ravista ja välttäen ympyröiden ja volttien tekemistä. Masi myötäsi käynnissä tosi nopeasti pyöreäksi, joskin nousi sieltä aina hetken päästä myös ylös. Vähän jalkaa ja oman keskivartalon aktivointia, niin se taas palasi pyöreäksi. Tällä kertaa Masi ei painanut kädelle yhtään niin paljon kuin ennen, vaikkei se silti mikään höyhenenkevyt ollut. Muistin pitää käden istunnan edessä (tai ainakin palauttaa sen sinne aina, kun se karkasi syliin) ja poikittainen raippa piti huolen siitä, että molemmat ohjat tarjosivat yhtä tasaisen tuen. Sain Masin jo alkukäynnissä mukavan reippaaksi, ja sama reippaus jatkui siirtymisissä. Ravi nousi helposti eikä käyntiäkään joutunut kummemmin kaivamaan, joskin kättä joutui kyllä käyttämään istunnan jälkeen. Alkuun Masi tahtoi kulmissa katsella ulospäin, mutta kun tajusin käyttää enemmän sisäpohjetta ja kiertää ylävartaloa paremmin sisäänpäin, niin Masikin alkoi (kumma juttu -.-) taipua paremmin oikeaan suuntaan.

Alkuverryttelyn jälkeen siirryimme tehtävään, jossa vasemmassa kierroksessa A:n kohdalla piti alkaa keventää ravia, seuraavalle pitkälle sivulle tehdä loivakaarinen kiemuraura, joka käy huolellisesti molemmissa uran pisteissä ja myös kentän keskipisteessä, C:n kohdalla piti istua alas harjoitusraviin, pitkän sivun ensimmäisen kirjaimen kohdalta nostaa laukka ja siirtää takaisin raviin pitkän sivun viimeisen kirjaimen kohdalla. Raippa nyrkkien välissä huomasin, miten paljon helpommin saan Masin taipumaan kiemurauralla oikeaan suuntaan, kun jouduin oikeasti käyttämään pohjetta... Meinasin jopa kääntää sitä vähän liian jyrkästi, sillä tulimme takaisin pitkälle sivulle aika paljon ennen sen viimeistä kirjainta. Mutta syy oli ihan selvästi minun, kun ennakoin tosi paljon sitä, ettei hevonen kuitenkaan käänny, kun pyydän. Ensimmäinen laukannosto meni tosi hyvin, Masi nosti heti ensimmäisestä avusta, vaikka valmisteluni olikin taas olematonta. Laukassa sitä oli jälleen vähän vaikea saada taipumaan kulmaan, mutta laukka oli kuitenkin melko sujuvaa. Oma keskivartaloni ei oikein jaksanut pysyä mukana, joten kädet heiluivat eteen ja taakse vähän liikaa, mutta sain kuitenkin käytettyä pohjetta aktivoimiseen. Masi myös siirtyi sujuvasti takaisin raviin ja sain sen yllättävän nopeasti myös pienemmille askelille, niin että pystyin istumaan kulman jotakuinkin harjoitusravissa, ennen kuin A:ssa piti alkaa keventää. Masi alkoi ennakoida laukannostoja, joten sain pidätellä sitä lyhyellä sivulla ja sitten kirjaimesta vain päästää sen laukkaamaan, se oli hienoa! ^^

Tässä välissä me teimme mielestäni jotain vielä oikeaan kierrokseen, mutta nyt lyö kyllä ihan tyhjää, mitä se jotain olisi ollut... Ehkä laukkasimme keskiympyrällä? Joka tapauksessa ope kommentoi, että lantioni valui tässä vähän liikaa vasemmalle.

Välikäyntien jälkeen nostimme jalustimet kaulalle ja siirryimme isolle keskiympyrälle vasemmassa kierroksessa. Ensin haimme harjoitusravissa hyvän tien ja sitten aloimme tehdä molemmista pisteistä, joissa ympyrä leikkaa pituushalkaisijaa, 10 m laukkavoltin ulospäin. Meidän piti keskittyä hyvään suoristukseen ennen nostoa ja pehmeään raviin laukan jälkeen. Alkuun minua hirvitti laukata Masilla ilman jalustimia, mutta tuo pieni kymmenen metrin voltti varmaan huolehti siitä, ettei Masi irrotellut omiaan. Masi oli kyllä tässä tehtävässä ihan super! Se nosti laukat aina ihan oikein, vaikka itse säädinkin suoristuksen kanssa aina liian pitkään, se ei _kertaakaan_ pudottanut raville voltin aikana, vaikka se tuntui siltä että saattaisi tehdä sen hetkenä minä hyvänsä, ja ravipätkien aikana se oli aktiivinen muttei juossut alta pois. Tässä vaiheessa luovuin raipasta nyrkkien välissä, kun minusta tuntui etten saanut pidettyä ohjista kunnolla kiinni vaan ne valuivat koko ajan liian pitkiksi. Tämän seurauksena käteni lähtivät vähän vaeltelemaan volttien aikana, mutta muistin kuitenkin keskittyä niihin paremmin. Laukkaistuntani ei varmasti ollut mikään nätein, kun lähdin tuuppaamalla varmistamaan laukan säilymistä. Alkuun voltit olivat ihan liian isoja, mutta kun ope käski niitä pienentää, ei Masilla ollutkaan mitään ongelmaa niiden suorittamisessa (niin kuin minä tyhmänä luulin :D). Ravipätkien aikana sain rentoutettua jalkani ja pidettyä lantioni kohtuu hyvin paikallaan, ja huomasin sen kyllä pomppimisen määrästä :D Masi alkoi hetkittäin pyöristyä ravissakin, eikä se laukkavolttienkaan aikana ihan niin pitkänä juossut kuin esim. vuosi sitten... Ravissa huomasin itse asiassa myös, että aina kun Masi nosti turpansa ylös, olin jäänyt vetämään sisäkädellä, ja heti kun myötäsin sillä, laski Masin turpakin takaisin alas. Että niin...

Vaihdoimme vielä suuntaa ja teimme samaa tehtävää oikeaan kierrokseen. Tässäkään ei ollut mitään sen kummempia ongelmia, vaan Masi suoritti minun säätämisestäni huolimatta oikein mallikkaasti.

Loppuun ravailimme vielä vapaasti. Tässä en saanut Masia pysymään pyöreänä kovin pitkiä aikoja kerrallaan, mutta se ei silti painanut kädelle.

Kokonaisuudessaan tunti meni minusta varsin mallikkaasti. Masi tuntui kevyemmältä kuin koskaan ennen ja se liikkui pyöreänä pidempiä aikoja ja useammin kuin aiemmin. Laukassakaan se ei lähtenyt painamaan kädelle vaan minusta tuntui, että minä pystyin määräämään vauhdin. Raippa nyrkkien välissä oli tosi hyödyllistä Masin kanssa, joskin se tosiaan haittasi ohjien kädessä pysymistä ajoittain... Näin seuraavana päivänä tätä kirjoittaessani huomaan myös tehneeni istunnalla töitä eilen, sillä vatsa- ja selkälihakset on aika kipeät :D Toki sisäreidet myös vähän, kun laukkavolttien aikana en päässyt kunnolla rentouttamaan jalkojani.

Mikä meni hyvin:

+ Raippa nyrkkien päällä sai minut oikeasti käyttämään jalkaa tehokkaasti

+ Masi kulki reippaasti ilman raippaa, joten ratsastaminen tuntui siinä suhteessa helpolta

+ Harjoitusravissa sain lantioni pidettyä melko hyvin pystyssä ja jalat rentoina

+ Laukassa minulla oli kontrolli vauhtiin

+ Masi kulki pyöreänä pitkiä aikoja käynnissä ja monia pätkiä ravissa

+ Muistin puristella nyrkkejäni tiukemmin kiinni ja käyttää samalla jalkaa, jos Masi alkoi painaa kädelle (miten voikin olla niin hankala muistaa tehdä puolipidätteitä ihan joka tunnilla...)

Missä jäi parannettavaa:

- Laukassa ei pitäisi tuupata lantiolla

- Laukannostot voisi valmistella...

- Sisäkäsi jää helposti vetämään ympyrällä (mutta huomasin tämän kuitenkin!)